EU tarjoaa lyömättömiä jäsenetuja

Akavan tuoreessa EU-vaaliohjelmassa on tuttujen linjauksien ohella uusia avauksia. Akava kannattaa vahvaa Euroopan unionia, sillä se merkitsee vahvaa Suomea.

18.5.2018

Akavan EU-vaalitavoitteissa on reseptejä vahvan Euroopan saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa pohditaan Suomen asemaa EU:ssa, toteaa Markus Penttinen.

 – Akava on aina ollut vahvan Euroopan unionin kannattaja. Sekä taloutemme että poliittinen vaikutusvaltamme maailman asioihin ovat toimivan, suorituskykyisen EU:n varassa. Painotamme jälleen osaamista, koulutusta ja tutkimusta, mutta uusia tavoitteitakin, kuten oikeusvaltio, on mukana, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.

Akavan EU-ohjelman osa-alueita ovat reseptit vahvan EU:n saavuttamiseksi sekä ”osaavampi unioni, globaalisti vastuullinen ja kilpailukykyinen unioni, sosiaalisesti vahva ja reilu unioni sekä tausta-analyysi lisäehdotuksineen”. Ohjelmassa pohditaan myös Suomen asemaa EU:ssa.

 Yhteistä arvopohjaa on vaalittava

– Perusoikeuksien ja oikeusvaltion rikkominen on pesiytymässä tiettyihin EU:n jäsenmaihin, joten puolustamme perusoikeuksia, oikeusvaltiota ja yhteisiä arvoja uudella tavalla. Suunta on käännettävä. Arvoyhteisö EU:n arvojen murtuessa hajoaa koko talo. Rahanjako kyseisiin valtioihin ei saa jatkua.

 – Tuomme voimakkaammin esiin, että investointi EU:hun on kannattava sijoitus EU-kansalaisenkin näkökulmasta. Yksittäiselle suomalaiselle EU-jäsenyys maksaa kahden kuukauden kuntosalikortin verran. Sitä vastaan saamme unionista muun muassa kahdentoista kuukauden vahvan selkänojan kauppasodissa, tuotteillemme pääsyn 500 miljoonan ihmisen markkinoille, vapaan työnhakuoikeuden 28 maassa sekä laajan koulutus- ja tutkimusyhteistyön. Onko tiedossa yhtään ”klubia”, josta saisi vastaavat edut tällä hinnalla, Penttinen kysyy.

 Pienelläkin jäsenvaltiolla vaikutusvaltaa

 – Suomen hallituksen osuus EU:n päätöksentekovallasta on prosentin luokkaa ja suomalaisia meppejä on vain toistakymmentä yli seitsemästäsadasta. Ja Akava on yksi järjestö monien muiden joukossa. Omaa kokoansa suuremmaksi voi kuitenkin kasvaa aloitteilla, aktiivisuudella ja pysymällä kärryillä. Monet meppimme ovat ottaneet merkittävän roolin.

– Toimimme tässä hengessä pelin avaajina: Akavan tuoreet vaalitavoitteemme ovat ensimmäiset Suomessa eikä yksikään eurooppalainen työntekijäjärjestö ole vielä julkaissut vastaavaa ohjelmaa. Silti vaikuttaminen on aina joukkuepeliä. Akava jatkaa mukana Euroopan työntekijäkeskusjärjestö ETUC:issa, korkeakoulutettujen neuvottelukunta Eurocadresissa ja yhteistyössä suomalaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.

 Yhteiset pelisäännöt työmarkkinoille

Euroopassa on vapaan liikkuvuuden yhteiset työmarkkinat, joten yhteiset pelisäännöt ovat välttämättömiä.  Sisämarkkinat, jossa pääomat, palvelut ja tavarat kulkevat rajojen yli, edellyttävät vähimmäissäädöksiä työelämäasioissakin. Muuten kilpailu vääristyy.

– On perimmiltään kyse siitä, onko EU kansalaisia varten. José Barroson kaudella työelämän aloitetoiminta jäädytettiin, joka nostatti merkittävästi EU-vastaisuutta. Toista kertaa ei ole varaa tehdä tällaista virhettä, Penttinen sanoo.

Akavan tavoitteena on, että nykyisen komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin elvyttämä työ- ja sosiaalialan aktiivisuus jatkuu seuraavalla komissiokaudella. Sosiaalisen pilarin pitää olla EU:n toiminnan peruspilareita myös vuodet 2019–2024. Tulevalla parlamentti- ja komissiokaudella on erityisen merkityksellistä ylipäänsä se, että toiminta jatkuu aktiivisena työ- ja sosiaaliasioissa. Ensin pitää viedä päätökseen tämän kauden aloitteet, kuten työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

Uuden kauden aloitteina Akava nostaa esiin esimerkiksi eurooppalaisen yritysneuvostodirektiivin päivityksen, ergonomiadirektiivin, johon sisältyy psykososiaaliset kuormitustekijät eli henkinen työsuojelu, työaikadirektiivin uusimisen, samapalkkaisuusasioiden päivityksen sekä kilpailukieltosopimuksien rajaamisen.

– Toivomme käytännön lakialoitteita erityisesti uusille työnteon muodoille. Myös itsensätyöllistäjät tarvitsevat turvaa, Penttinen painottaa.

 Osaaminen avainasemassa

– EU:n menestys maailmanlaajuisessa taloudellisessa kilpailussa on osaamisen varassa. Meidän on noustava kärkeen osaamisasioissa. Tämä liittyy osaksi syntymässä olevaan uuteen talouteen 4.0. Euroopassa on luotava oikeanlainen säätely ja panostettava innovatiiviseen kasvuyrittäjyyteen. Meidän on saatava vahva ote tekoälyn kaltaisiin aloihin.

– Toinen merkittävä menestyksen aines on markkinoissa. EU:n on jatkettava vapaakaupan veturina protektionismin peikon kolistellessa joka puolella. Unionin ”perusruisleipä” on sisämarkkinat, joilla muun muassa verkkokaupan sujuvuus ja ammattilaisten liikkuvuus vaativat jatkotyötä.

 – Talous- ja rahaliitto EMU pitää saada toimivaksi, mikä vaatii EMU:n rakenteiden kehittämistä ja kansallisten talouksien tervehdyttämistä. Onko Suomenkaan talous valmis kohtaamaan seuraavaa taantumaa, Penttinen kysyy.

 Kestävää kehitystäkin edistetään

–EU on kärkipaikoilla kiertotalouden edistämisessä ja muovin käytön suitsimisessa. Pariisin ilmastosopimuksen tärkeimpiä ”kokoonjuoksijoita” oli EU. Luonnon monimuotoisuus heikentyy, mikä on vakava uhka taloudellekin. Tämä on alettu ymmärtää, mutta tällä saralla riittää töitä. Tuoreet tilastot osoittavat, että Pariisin sopimuksen allekirjoituksen jälkeen EU-alueen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet reippaasti.

– Akava on vaatinut parannuksia kauppasopimusten kestävän kehityksen lukuihin, jotka ovat yhä lähinnä hyvää tarkoittavia julistuksia mutta toimeenpanojärjestelmä puuttuu. Esimerkiksi työntekijöiden perusoikeuksista tai ympäristönormeista piittaamattomat toimijat vääristävät kilpailua kauppasopimusten suojissa.

Eurooppalaiselle yhteistyölle laaja tuki

– EU oli muutama vuosi sitten lähes luhistumassa talouskriisin ja populismin nousun vuoksi. Mutta juuri nämä ilmiöt palauttivat kansalaisten tuen. Tilanne avasi silmät sille, mitä eurooppalaisen yhteistyön romahdus merkitsisi. Huolena on, että suotuisaa asetelmaa ei kyetä käyttämään vieden EU:ta eteenpäin.

– Olemme nähneet taajaan listoja asioista, joita EU ei saa tehdä. Kirkas visiointi on jäänyt lähes Emmanuel Macronin yksinpuheluksi. Jos näin jatkuu, vaarana on Euroopan hiipuminen. Tarvitaan laajaa keskustelua ja tahtoa kehittää unionin toimintaa.

  • Teksti: Ritva Siikamäki ja Markus Penttinen
  • Kuva: Liisa Takala

Lisätietoa sosiaalisesta pilarista

Mikä ihmeen EU:n sosiaalinen pilari?