Islannin naiset aikovat nousta palkkakuopasta

Vaikka sukupuoleen perustuva palkkasyrjintä on ollut Islannissa laitonta vuodesta 1961, naiset ansaitsevat keskimäärin 26 prosenttia vähemmän kuin miehet. Nyt tavoitteena on palkkatasa-arvo vuoteen 2022 mennessä.

22.05.2019

”Määrävälein palkkäjärjestelmä auditoidaan. Sertifikaatin voi menettää, mikäli toteutuksessa havaitaan puutteita”, sosiaaliministeriön alaisen sukupuolten tasa-arvokeskuksen johtaja Hugrun Hjaldadóttir huomauttaa.

Vuosikymmenten varrella islantilaisnaiset ovat eri tavoin yrittäneet elvyttää muumioitunutta lakipykälää, jonka mukaan samasta työstä on maksettava sama korvaus riippumatta siitä, onko tekijä mies vai nainen.

Kipakka näyttö joukkovoimasta saatiin esimerkiksi lokakuussa 1975 naisten kieltäydyttyä yhden päivän ajaksi sekä palkka- että kotitöistä.

Kansainväliseen ISO-laatustandardiin pohjautuvan arviointijärjestelmän kehittämiseen osallistuivat sekä työntekijöiden että työnantajien etujärjestöt.

Tammikuun alussa 2018 Islannissa voimaan tulleen lain mukaan kaikkien julkisten ja yksityisten työnantajien on kuvailtava eri tehtävissä edellytettävät muodolliset pätevyydet ja käytännönosaamiset sekä fyysinen ja henkinen kuormittavuus valtakunnallisen arviointijärjestelmän mukaisesti, kun palkkalistoilla on vähintään 25 kokoaikaista työntekijää.

Kun selvitys on valmistunut, ulkopuolinen auditoija tarkistaa kokonaisuuden ja järjestelmä sertifioidaan.

Huhtikuussa 2019 työ on käynnissä 66 organisaatiossa, ja vuoden lopulla määrän arvioidaan nousevan kahteensataan.

Kaikkiaan laki velvoittaa 1 180 työnantajaa ja vaikuttaa 147 000 palkansaajaan, mikä on 80 prosenttia Islannin työmarkkinoista. Tavoitteena on, että vuoteen 2022 mennessä järjestelmä on käytössä kaikissa lain piiriin kuuluvissa organisaatioissa.

Mikä työssä maksaa?

Veroviraston henkilöstöjohtaja Unnur Yr Kristjandóttirin ansioluettelossa komeileva saavutus on juuri nyt kovaa valuuttaa Islannissa. Edellisessä työpaikassaan tullin palveluksessa hän nimittäin vastasi valtakunnallisen palkkastandardoinnin sisäänajosta 250 henkilön organisaatioon.

”Työtyytyväisyys kasvaa, kun ihmiset voivat luottaa siihen, että palkkaa maksetaan tehtävän, eikä sukupuolen mukaan”, toteaa Islannin veroviraston henkilöstöjohtaja Unnur Yr Kristjansdóttir.

– Tullista minut kutsuttiin verovirastoon standardointityön käynnistäjäksi. Kun olin jo kerran tehnyt harjoituksen, saman prosessin läpikäyminen sujuu nyt huomattavasti mutkattomammin, Kristjansdóttir hymyilee.

Tullissa Kristjansdóttir havaitsi, miten hankalaa on erilaisien töiden ja palkan perusteiden arvottaminen.

Kummalle pitäisi maksaa enemmän – satamassa vuorotyönä kontteja vastaanottavalle tullivirkailijalle vai toimistossa yhdeksästä neljään tuonti- ja vientipapereita käsittelevälle asiantuntijalle? Kumman työ on raskaampaa ja stressaavampaa? Kuinka hinnoitella teoreettista ajattelua ja käytännön kykyjä? Toki määrittelyihin vaikuttivat myös eri ammattiryhmiä koskevat työehtosopimukset.

– Kartoituksen myötä joidenkin palkat nousivat, mutta sitäkin tärkeämpi oli vaikutus yleiseen ilmapiiriin. Työtyytyväisyys kasvoi, kun ihmiset voivat luottaa siihen, että palkkaa maksetaan tehtävän, eikä sukupuolen mukaan, Kristjansdóttir sanoo.

  • Teksti ja kuvat: Paula Launonen

Islannin naiset ja miehet tilastossa

  • Väestömäärä on 343 000, josta naisia 169 000 ja miehiä 174 000.
  • Korkeakouluopiskelijoista 65 % on naisia.
  • Insinööri-, rakennus- ja tietoteknologia-alan korkeakoulutetuista 38 % on naisia.
  • Kauppatieteiden ja juridiikan korkeakoulututkinnon suorittaneista 63 % on naisia.
  • Terveys-, hyvinvointi- ja koulutusalojen korkeakoulutetuista 82 % on naisia.
  • Parlamentin 63 kansanedustajasta 38 % on naisia.
  • Naiset ansaitsevat 26 % vähemmän kuin miehet.

Lähteet: Islannin korkeakoulutettujen keskusjärjestö Bandalag háskólamanna BHM sekä sosiaaliministeriön alainen tasa-arvokeskus Directorate of Equality Iceland.

Lakisääteinen standardi on osaratkaisu

Ammattiyhdistysjohtajan mukaan tasa-arvoisen palkkakehityksen keskeinen este on Islannin työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten töihin.

– On hyvä, että meillä on vihdoin tasa-arvoista palkkausta edistävä lakisääteinen järjestelmä, toteaa Islannin korkeakoulutettujen keskusjärjestö Bandalag háskólamanna BHM:n puheenjohtaja Þórunn Sveinbjarnardóttir.

– Standardointi ei kuitenkaan ratkaise sitä tosiasiaa, että Islannissa työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten töihin. Perinteisillä naisten aloilla palkat ovat kautta linjan huonommat kuin perinteisillä miesten aloilla, hän jatkaa.

Kuten monessa muussakin maassa, Islannissa esimerkiksi opetus- ja hoiva-alan ammattilaiset ovat pääsääntöisesti naisia. Julkisissa organisaatioissa naisia on johtotehtävissä, mutta isojen yritysten strategioita linjaavat miehet. Naiset työskentelevät myös miehiä useammin osa-aikaisesti.

– Naisten ja miesten töihin jakautunut työmarkkina on suurin syy naisten keskimääräisesti miehiä huonompaan ansiotasoon. Ehkä tarvitsemme lain, joka velvottaa rekrytoimaan kaikenlaisiin tehtäviin ja organisaatiotasoille tasapuolisesti naisia ja miehiä, Sveinbjarnardóttir pohtii.

Sveinbjarnardóttirin mielestä työnantajia velvoittava, viranomaisen valvoma palkanmaksuperusteiden määrittely toimii tavoitteensa mukaisesti siinä vaiheessa, kun yhdenkään islantilaisen ei tarvitse pelätä palkkanauhassa näkyvää sukupuolisyrjintää.

– Lain soveltaminen on alkutekijöissään, joten tuloksia joudumme odottamaan. Tässä vaiheessa tärkeintä on se, että palkoista ja sukupuolten eriarvoisuudesta keskustellaan. Meneillään on laaja prosessi, jonka myötä poliittinen paine tasa-arvoisen yhteiskunnan perustan vahvistamiseksi kasvaa entisestään, Sveinbjarnardóttir sanoo.

Lue lisää aiheesta