Suuryritykset ovat alkaneet nuorempien yritysten perässä kehittää organisaatioitaan itseohjautuviksi. Itseohjautuva organisaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että projektin parissa työskentelevä tiimi vastaa kaikista päätöksistä ja valitsee itse kuinka työnsä tekee. Johdolta ei tarvitse odottaa siunausta.
Itseohjautuvan organisaation etu on siinä, että se reagoi muutokseen nopeammin, sanoo konsulttiyritys Milttonin johtava asiantuntija Miia Savaspuro. Savaspuro on hiljattain kirjoittanut itseohjautuvuudesta kirjan.
– Hidas organisaatio estää päätöksenteon. Uuden synnyttäminen on hidasta, jos organisaatio on monessa portaassa, hän toteaa.
Savaspuro toteaa, että itsehjautuvuuteen siirtyminen on reagoimista muuttuvaan maailmaan.
– Vähemmillä resursseilla pitää saada enemmän aikaan. Joka paikasta karsitaan turhaa pois, hän sanoo.
Itseohjautuvaksi organisaatioksi muuttuminen ei ole yhden yön temppu. Savaspuro sanoo, että ensin olisi määriteltävä, että mihin kohtaan organisaatiota itseohjautuvuutta tuodaan ja tästä pitää olla yhteisymmärrys.
– Riskinä on, että muutos on liian nopea, heti hypätään syvään päähän. Jos organisaatio on ensin todella hierarkinen, niin muutos voi mennä pieleen.
Pelisäännöt selviksi
Savaspuro painottaa, että itseohjautuva organisaatio ei tarkoita sitä, että ei ole rajoja eikä toimenkuvia. Pelisääntöjen pitää olla kaikille selvillä, jokaisen pitää tietää vastuunsa. Johtamista tarvitaan Savaspuron mukaan entistä enemmän, asioiden johtamisesta vain siirrytään ihmisten johtamiseen.
– Johtaminen on eri yksilöiden tarpeiden tunnustamista. Johtajan on oltava kaikkien pulssilla, ihmisillä on eri tarpeita, Savaspuro sanoo.
Hän toteaa, että johtaja ja työntekijä elävät usein hyvin erilaisissa todellisuuksissa, ja johtajan olisi osattava tuntea myös työntekijän todellisuus.
– Johtaja usein kuvittelee, että työntekijällä on homma hallussa, mutta tämä saattaakin tarvita selkeitä rajoja ja pelisääntöjä.
Itseohjautuvuus vaatii luottamusta. Kontrollia ja raportointia on vähemmän.
– Taloudellinen seuranta on kuitenkin tärkeää, kun johto ei enää ole kaiken tiedon päällä. Henkisen hyvinvoinnin seuranta on myös tärkeää. Tyytyväisyyskysely kerran vuodessa ei enää ole tätä päivää, pitää seurata kevyemmin ja tiheämmin, Savaspuro sanoo.
Tiimi ja asiakas tekevät päätökset
Vuosituhannen alussa perustettu Reaktor on rakennettu itseohjautuvan organisaation varaan.
Reaktorin johtava suunnittelija Toni Strandell kertoo, että heillä tiimi sekä asiakas päättävät projektissa kaikesta yhdessä. Mukana hankkeessa on myös asiakasvastaava, ja tiimin ulkopuolisilta asiantuntijoilta saa tarvittaessa tukea.
Strandell toteaa, että itseohjautuvuus on etu asiakkaalle, työntekijälle ja firmalle.
– Asiakas kokee, että päätökset voidaan tehdä nopeasti. Päätöksiä ei tarvitse juoksuttaa muualla, vaan ne voidaan tehdä joustavasti asiakkaan omassa ympäristössä.
Työntekijälle itseohjautuvuudesta on Strandellin mukaan etua siinä, että vaikutusmahdollisuudet motivoivat työntekijää.
– Yritykselle on etua siitä, että vastuuta voi aidosti hajauttaa, ei ole raskaita prosesseja. Organisaation etuna on myös skaalautuvuus. Jos tiimejä lisätään, niin se rasittaa vähemmän kuin perinteistä organisaatiota.
Itseohjautuva organisaatio vaatii sen, että yhteisön jäsenet haluavat ottaa vastuun kantaakseen. Strandell kertoo, että Reaktorissa tämä otetaan huomioon jo rekrytoinnissa.
– Se voisi käydä raskaaksi, jos ei haluaisi tehdä päätöksiä ja sitä kuitenkin odotetaan, hän sanoo.
Isojen ja perinteisten organisaatioiden siirtyessä itseohjautuvaan malliin ongelmana voi olla perinteinen johtajan rooli, jossa johtaja tietää parhaiten.
– Perinteisessä mallilla johtaja tuntee kokonaisuuden ja työntekijät pienen osan, heillä ei ole kokonaiskuvaa eikä mahdollisuuksia päätöksentekoon. Johtaja voi olla pullonkaula päätöksenteolle, Strandell sanoo.
Hän toteaa, että tietotyö on erilaista kuin perinteinen tehdastyö, johon vanha organisaation malli on rakennettu. Tieto muuttuu nopeasti, ja kuluttaja odottaa nopeita päätöksiä.
– Jos työn tavoite täyttyy, niin johtajan tarvitsee uskaltaa päästää irti. Hän ei enää voi tietää kaikkea.
Strandell toteaa lopuksi, että usein kuvitellaan itseohjautuvan ja ketterän työn tekemisen olevan helpompaa.
– Tämä ei ole totta, itseohjautuva työ vaatii paljon kurinalaisuutta ja vastuunottoa.
Teksti: Anssi Koskinen
