Ketkä ovat kiistan osapuolia?
Akavalaisten liittojen jäsenistä moni työskentelee yliopistoissa. Työehtosopimusneuvotteluissa noin 18 000 akavalaista yli 20:stä liitosta edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Muita henkilöstön pääsopijajärjestöjä ovat STTK:lainen Palkansaajajärjestö Pardia ja SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Yliopistotyönantajia neuvotteluissa edustaa Sivistystyönantajat.
Miten neuvottelut ovat edenneet?
Yliopistojen uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu viime vuoden marraskuusta asti, ja sopimuksettomassa tilassa ollaan oltu helmikuun alusta alkaen.
Neuvottelut ovat solmussa, sillä yliopistotyönantajia edustava Sivistystyönantajat haluaa jääräpäisesti sanella palkat eikä halua neuvotella kunnolla mistään yliopistolaisten työelämää kehittävistä työehdoista. Arvostuksen puutteesta kertoo, että yliopistotyönantaja ei halua noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa eikä turvata laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä työehtoja kehittämällä.
Neuvotteluja vauhdittaakseen henkilöstöjärjestöt ovat jättäneet yhteensä kolme lakkovaroitusta, jotka koskevat 14:ää yliopistoa. Yliopistojen työehtosopimusta koskevaa työriitaa on soviteltu sovittelija Janne Metsämäen johdolla helmikuun puolivälistä alkaen.
Sivistystyönantajat hylkäsi tiistaina 27.2. valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen. Henkilöstöä edustavissa pääsopijajärjestöissä sovintoesitys oli jo hyväksytty. Sivistystyönantajien päätös pakottaa Helsingin yliopiston henkilöstön lakkoon 28.2.
Mitkä ovat henkilöstön keskeiset tavoitteet?
JUKO ja muut henkilöstöjärjestöt korostavat, että monien vuosien massiivisten rahoitusleikkausten ja henkilöstönvähennysten jälkeen työntekijöitä on kohdeltava muunakin kuin kulueränä. Koko yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä tekevä yliopiston henkilöstö on ansainnut yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.
Yliopistoilla on varaa palkankorotuksiin, sillä esimerkiksi vuonna 2016 yhdenkään yliopiston tilinpäätös ei ollut alijäämäinen. Valtion rahoitusleikkaukset on jo kompensoitu massiivisilla henkilöstön vähennyksillä. Lisäksi monien henkilöstöryhmien kohdalla palkkakehitys on ollut negatiivista.
Yliopistosektorin neuvotteluissa ei ole kyseessä pelkkä palkkariita, vaan kokonaisuus. Keskustelut yliopistojen palkansaajille tärkeistä tavoitteista, kuten tutkimus- ja opetustyön edellytysten parantamisesta sekä määräaikaisten työntekijöiden suhteellisen osuuden vähentämisestä, eivät ole juurikaan edistyneet.
Mitä työnantaja tavoittelee?
Työnantaja on ajanut voimakkaasti koko neuvotteluprosessin ajan yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamista. Henkilöstöjärjestöjen mielestä palkkausjärjestelmän remontti tarvitsee pohjakseen työryhmän, vahvan tietopohjan ja vaikutusarvioinnit – sanelutyylillä muutos ei onnistu.
Miten tästä eteenpäin?
Henkilöstön pääsopijajärjestöt ovat antaneet yhteensä kolme lakkovaroitusta. Tässä tilanteessa järjestöillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vauhdittaa neuvotteluja painostustoimien kautta.
Tänään 28.2. lakossa ovat työntekijät Helsingin yliopistossa ja sen alaisissa harjoittelukouluissa.
Toinen lakkovaroitus koskee yhden päivän lakkoa kuudessa yliopistossa ja näiden alaisissa harjoittelukouluissa 7.3. Jos ratkaisuun ei päästä ennen sitä, henkilöstö menisi lakkoon Aalto-yliopistossa, Hankenilla, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Taideyliopistossa sekä Vaasan yliopistossa.
Kolmas lakkovaroitus koskee päivän lakkoa 14.3. seitsemässä yliopistossa ja näiden alaisissa harjoittelukouluissa. Lakko toteutettaisiin Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Lakko toteutuu, jos ratkaisuun ei päästä ennen sitä.
- Teksti: Aku Karjalainen
Lisätietoa:
- Lisätietoa yliopistojen neuvottelutilanteesta kerrotaan JUKOn verkkosivuilla: www.juko.fi/yliopisto. Voit ladata sieltä myös oman Me olemme yliopisto -tunnuksen.
- Neuvottelujen etenemisestä kerrotaan myös JUKOn somekanavissa, Facebookissa ja Twitterissä:
