Kännyköille täyskielto Ranskan kouluissa

Ranskan yliopistoissa on kyllästytty siihen, että opiskelijat eivät enää kuuntele luentoa, vaan seuraavat mieluummin tietokoneitaan ja älypuhelimiaan. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen ei kannata kännyköiden ja tietokoneiden täyskieltoa suomalaisessa yliopistossa.

23.11.2018

Ranskan kouluissa kiellettiin puhelimet lukuvuoden alussa. Myös konserttisalien ja teatterien ovilla kerätään katsojien puhelimat narikkaan tai laitetaan ne sinetöityyn pussiin esityksen ajaksi. Artistit nimittäin valittivat, ettei yleisö enää taputa käsiään ja nauti esityksestä, vaan keskittyy puhelimella kuvaamiseen. Puhelin ja tietokone ovat saamassa lähtöpassit luentosalistakin.

Amfiteatterista tuli nettikahvila

Lillen yliopiston englannin professori Olivier Esteves kielsi ensimmäisenä kaikki elektroniset laitteet luennoillaan syyslukukauden alussa.

– Yliopiston amfiteatterista on tullut jättiläismäinen nettikahvila, jossa yksi tekee ostoksia, toinen viettää aika Facebookissa ja kolmas lähettelee puhelimella tekstiviestejä samalla, kun katselee YouTube-videota tietokoneeltaan. Päätin pari päivää ennen syyslukukauden alkua, että tästä on tultava loppu, sanoo Esteves.

Professori Esteves perustelee paluuta käsin kirjoitettujen muistiinpanojen aikakauteen kertomalla esimerkin luennolta.

– Näytin opiskelijoille pätkän englantilaisesta elokuvasta. Kun heidän piti vastata kysymyksiin ja kertoa näkemästään, huomasin, että vain osa heistä oli keskittynyt elokuvaan ja valtaosan oli puuhannut jotakin muuta, hän kertoo.

Myös Toulousen yksityisen lakitieteellisen tiedekunnan (Libre de Droit) opettajakunta päätti yksimielisesti, että tietokone tai puhelin on ei-toivottu vieras luentosaleissa.

– Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on vaikeuksia seurata luentoa ja samalla tehdä muistiinpanoja tietokoneella. Kun kannettava tietokone on pöydällä, tulee kiusaus tehdä sillä kaikkea muuta, sanoo oikeustieteen professori Marie-Christine Monnoyer.

Ohjattu teknologia auttaa oppimaan

Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen on huomannut, että myös Helsingin yliopistossa opiskelijoiden huomio välillä herpaantuu: yksi alkaa jutella vierustoverin kanssa ja toinen eksyy nettiin. Hänen mielestään syy voi kuitenkin olla paitsi teknologiassa, myös opetuksessa. Toisin kuin Ranskassa, suomalaisessa yliopistossa pääpaino on luentojen sijaan yhä enemmän ryhmätyöskentelyssä ja itsenäisessä opiskelussa.

– Läppäri ja puhelin ovat loistavia oppimisen välineitä. Niiden avulla voi hakea tietoa, katsoa luentoja ja opetusvideoita, tarkistaa tehtäviä, pelata oppimispelejä ja testata itseään. Podcasteja kuuntelemalla voi oppia vierasta kieltä ja kielen sanoja samalla kun ulkoiluttaa koiraa. Nämä välineet tehostavat ehdottomasti oppimista, kunhan oppijoille annetaan oikeanlaista materiaalia ja heitä ohjataan oikein, Huotilainen kertoo.

Hänen mielestään oppilaille ja opiskelijoillekin olisi järkevää opettaa älylaitteiden käytön perusteita.

Professori Minna Huotilaisen mielestä teknologian täyskielto ei sovi suomalaiseen yliopistoon.

– On tärkeää, että he ovat tietoisia niistä koukuttavuuden mekanismeista, jotka heihin kohdistuvat vaikkapa peleissä tai sosiaalisessa mediassa. Suomalainen professori voi ohjeistaa, että nyt tehdään tehtävä, jossa ei tarvita teknologiaa ja kaikki laitteet laitetaan pois, sanoo Huotilainen.

Huotilaisen mukaan puhelimien ja tietokoneiden täyskielto ei kuitenkaan sovi suomalaiseen yliopistoon. Ranskan kaltaista teknologiavastaisuutta ei hänen mielestään ole myöskään havaittavissa suomalaisten luennoitsijoiden keskuudessa.

Sanoin, nuolin ja piirroksin

Ranskan yliopistojen taistelua teknologiaa vastaan vauhdittaa myös se, että käsin kirjoitettujen muistiinpanojen on todettu olevan paremmin jäsentyneitä kuin tietokoneella naputeltujen. Tietokoneella kirjoitetuissa on kyllä enemmän sanoja, mutta vähemmän sisältöä. Ranskalaisprofessorien mielestä jopa tenttivastauksista on tullut tietokoneiden käyttämisen myötä ympäripyöreämpiä.

Huotilaisen mukaan muistiinpanojen tekeminen kannattaa nähdä nimenomaan oppimisen apuvälineenä, ei opiskelumateriaalin tuottamisen välineenä.

– Käsin kirjoittaminen on hitaampaa ja koska ei ehdi kirjoittaa kaikkea muistiin, on pureskeltava asiaa, jotta saa olennaisesta kiinni. Lisäksi muistiinpanoissa kannattaa käyttää piirroksia, nuolia ja monenlaista elävöittävää esitystapaa, Huotilainen neuvoo.

  • Teksti: Virpi Latva
  • Kuva: Otavan kirjailijakuvapankki (Minna Huotilainen), Médiathéque de Paris (opiskelijat)