Silti pinnan alla kyteviä muutoksia on niin paljon, että murros uuteen on merkittävä. Mitä paremmin otamme tämän murroksen haltuun, sitä paremmin Suomi ja Euroopan unioni selviävät kriisistä.
Enää ei ole paluuta siihen maailmaan, jossa elimme 2000-luvun alun. Suurin selittävä tekijä tälle on ilmastokriisi ja luonnon lajikato. Ilmastokriisi on edennyt tilanteeseen, jossa ilman lisätoimia maapallo on jo lämmennyt yli 1,5 asteen tällä vuosikymmenellä. Seuraamukset ovat yhä enemmän sään ääri-ilmiöitä, riskejä ruuan tuotannolle ja ilmastopakolaisuuden kasvua.
Monet tutkijat näkevät koronaviruksen leviämiselläkin olevan kytkös siihen, että ihmiskunta on heikentänyt villin luonnon omaa tilaa: pandemiariski kasvaa olosuhteissa, joissa kapenevan luonnon myötä villieläimet, kotieläimet ja ihmiset kohtaavat toisiaan yhä enemmän. Kun siihen yhdistetään huonot hygieniaolosuhteet, on vaara pandemiariskille kasvanut. Näistä esimerkkinä ovat Kiinan eläintorit.
Samalla ihmisiä on tällä maapallolla jo lähes kahdeksan miljardia, muita lajeja entistä vähemmän. Vain neljä prosenttia maapallon nisäkkäiden biomassasta on villieläimiä. Loput ovat ihmisiä ja sen koti- ja tuotantoeläimiä. Tuotantoeläimiä on biomassasta enemmistö. Ihmiskunta on jo ottanut noin 75 prosenttia maapallon pinta-alasta omaan käyttöönsä, iso osa siitä luonnoltaan vakavasti heikentyneenä.
Ei ole olemassa kestävää taloutta ilman ihmiskunnan kestävää suhdetta maapalloomme. Meidän on asetettava taloutemme toiminta luonnon kantokyvyn rajoihin. Siksi kykymme nousta tästä taantumasta on aivan poikkeuksellisella tavalla kytkeytynyt kykyymme samalla rakentaa kestävämpää taloutta.
Onneksi toivoakin on. Euroopan unioni ja sen nykyinen komissio on ottanut vihreän kehityksen ohjelman päätavoitteekseen. EU tavoittelee hiilineutraalisuutta 2050 mennessä. Komissio on esittänyt vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 55 prosenttiin, Euroopan parlamentti jopa 60 prosenttiin. Ratkaisevaa päätöstä tavoitteen nostamiseen etsitään jäsenmaiden kanssa aivan lähikuukausina.
Eikä EU:n esimerkki ole ollut turhaa: Kiina asetti sen jälkeen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalisuus 2060 mennessä, Etelä-Korea, Kanada ja Japani 2050 mennessä. Yhdysvallat on tulevan presidenttinsä Joe Bidenin johdolla palaamassa Pariisin ilmastosopimukseen ja asettamassa todennäköisesti hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2050. Tämän jälkeen yli 65 prosenttia maailman nykyisistä nettopäästöistä olisi jo maista, jotka ovat asettaneet hiilineutraalisuustavoitteen. YK:n luontokokous tavoittelee ensi keväänä myös vahvoja, sitovia tavoitteita luonnonsuojelun lisäämiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Maailmantalous näyttää aivan toiselta vuonna 2030 kuin ennen koronakriisiä. Talouden investoinnit siirtyvät myös yksityisellä sektorilla hurjaa vauhtia ilmastoteknologiaan ja puhtaaseen osaamiseen. Ne maat, jotka ovat edelläkävijöitä uusissa teknologisissa ratkaisuissa ja tutkimuksessa sekä niiden sovellusten käyttöönottamisessa, pärjäävät aloudellisessa murroksessa. Siksi on aivan välttämätöntä, että EU ja Suomi panostavat kriisin keskellä tulevaisuuteen.
EU:n elpymisrahasto ja sen 750 miljardin euron panostus on ainutlaatuinen tilaisuus EU:lle ottaa johtajuutta murroksessa ja luoda sen avulla kestäviä työpaikkoja. Siksi Euroopan parlamentti tavoittelee, että vähintään 40 prosentin osuus tästä rahoituksesta ohjataan vihreisiin investointeihin ja 20 prosenttia digitaaliseen murrokseen. Näiden lisäksi tutkimus ja koulutus ovat tärkeitä panostuskohteita. Samalla EU:n tulevan seitsemän vuoden rahoituskehystä on uusittava, jotta se on vastaus tulevaisuuden haasteisiin. Siitä 30 prosenttia on tarkoitus ohjata ilmastotoimiin ja vuodesta 2026 alkaen uutena päätöksenä 10 prosenttia luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin toimiin.
Suomella on tässä murroksessa hyvät edellytykset menestykseen. Yrityksemme ovat monilla elinkeinoelämän alueille teknologiajohtajia vihreässä ja digitaalisessa murroksessa. Julkisen vallan on osaltaan vauhditettava kotimarkkinoidemme muuttamista uusien ratkaisujen, palvelujen ja osaamisen kasvuareenaksi samalla parantaen suomalaisten elämänlaatua ja vähentäen hiilijalanjälkeämme. Koulutustason nostamisen, koulutuksellisen tasa-arvon ja tutkimukseen panostamisen on oltava jälleen Suomen päätavoitteena.
Ilmaston- ja ympäristönsuojelussa ei ole enää kyse vain pienestä politiikan ja talouden reuna-alueesta, vaan koko talous on muutettava kestäväksi. Se, miten siinä onnistumme, määrittelee pärjäämisemme tulevaisuuden maailmassa. Meidän on muutettava ilmastojohtajuus teoiksi Euroopan unionin, Suomen hallituksen ja yritysten investointien tasolla. Se on tämän vuosikymmenen tehtävä.
Ville Niinistö
Kuva © Euroopan unioni 2020, lähde EP
