EU:ssa nousee lähivuosien työlistalle verotuksen asiat, jotta yritykset saisivat selkeät toimintaedellytykset eri maissa toimimiselle ja yhteiskunnat saisivat riittävät verotulot turvatakseen välttämättömät tulevaisuusinvestoinnit.
Sisämarkkinat ja yritysverotus
Unioni on määrätietoisesti rakentanut yhteisiä sisämarkkinoita vuodesta 1992 lähtien. Nyt kyseessä on yli 400 miljoonan ihmisen markkina, jonka mutkaton toiminta antaa eurooppalaisille yrityksille merkittävän kilpailuedun maailmanmarkkinoille ponnistettaessa.
Markkinat toimivat kuitenkin edelleen epätäydellisesti. Erityisesti palvelupuolella on edelleen paljon monimutkaisia hallinnollisia esteitä.
Myös verotukselliset eroavuudet tekevät erityisesti menestyksellemme tärkeiden pk-yritysten toiminnan vaikeaksi. Yritysverotuksen säännösviidakko on työläs useammassa EU-maassa toimiville yrityksille, mikä johtaa laajamittaiseen verokonsulttien käyttöön ja hyvinvointivaltioiden verotuottojen menetyksiin.
Unionissa on seuraavaksi otettava keskeisesti asialistalle harmonisoidun yhteisen yritysveropohjan luominen. Nyt on aika päästä todelliseen päätöksentekoon ja rakentaa selkeä unionin laajuinen lainsäädäntö, jossa säännöt ovat samat koko unionin alueella.
Yhteisen yritysveropohjan aikaansaanti merkitsisi huomattavaa sääntelytaakan helpottumista useissa maissa toimiville eurooppalaisille yrityksille ja vähentäisi samalla monimutkaiseen lainsäädäntöön piilotettujen verojärjestelyjen mahdollistamia verotappioita verottajille.
Digiverotus
Liiketoiminta siirtyy vauhdilla digitaaliseksi, kehityksen kärjessä ovat amerikkalaiset suuryritykset kuten Amazon, Facebook, Google ja Apple.
Ikävä kyllä amerikkalaiset yritykset ovat onnistuneet yritysverokonsulttien ja muutaman eurooppalaisen valtionkin tuella luomaan järjestelmän, jossa ne käytännössä välttävät lähes kokonaan eurooppalaisen yritysverotuksen. Keskiverto suomalainen pk-yritys maksaa enemmän veroja kuin digijätit. Se ei ole oikein eikä kohtuullista.
Amerikkalaisten väistäessä velvollisuutensa osallistua yhteiskunnan välttämättömien perustoimintojen rahoitukseen laskut siirtyvät eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille.
OECD:ssa jatkuvat edelleen neuvottelut digijättien veroratkaisuista. Avainasemassa on Yhdysvaltain uuden hallinnon linjaukset, joita ei ole nähty. Jos näissä OECD-neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, nousevat esille EU:n omat ratkaisut. Euroopan parlamentti on aiemmin vaatinut, että ratkaisut pitää löytää vuoden 2019 aikana tai EU:n täytyy toimia itse. On hyvin mahdollista, että komission pitää tämän vuoden aikana tehdä esityksensä digiyritysten veroratkaisusta.
Rahanpesu ja terrorismin rahoitus
Tehokkaisiin sisämarkkinoihin kuuluvat tehokkaat pankki- ja rahoitusmarkkinat. Näiden rakentaminen on edelleenkin kesken, mikä haittaa alan yritysten toimintaa ja estää kansantalouksia saavuttamasta tehokkuushyötyjä. Ratkaisuilla on iso merkitys myös euroalueen vakaudelle.
Samaan aikaan digimaailma avaa uusia väyliä esimerkiksi rahanpesuun ja terroristisen toiminnan rahoittamiseen. Europolin arvioiden mukaan vain reilu prosentti rikollisista voitoista takavarikoidaan EU-tasolla. Euroopan parlamentti odottaa, että komissio antaa keväällä lainsäädäntöehdotukset, jotka luovat yhtenäisen käytännön ja velvoitteet rahanpesun estämiseen.
Eurooppalaiselle pankkimaailmalle selkeät säännökset ovat enemmän kuin toivottavia. Ne parantaisivat niiden kilpailumahdollisuuksia amerikkalaisiin kilpakumppaneihin nähden toimivien sisämarkkinoiden antaessa mittakaavaetua.
Odotan, että komission lainsäädäntöehdotuksessa toteutuu kaksi isoa asiaa: puitedirektiiveistä siirrytään kaikkia jäsenmaita sitovaan lainsäädäntöön ja valvontaan tulee mukaan eurooppalainen valvoja, joka varmistaa rahanpesuvalvonnan toteutumisen kaikissa jäsenmaissa.
Rahoitusmarkkinavero
Rahoitusmarkkinavero on ollut vuosikymmeniä eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa keskustelussa. Nyt se on saanut uutta ilmaa siipien alle koronakriisin elpymisvälineen rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvoston ja parlamentin poliittisessa sopimuksessa sovittiin, että rahoitusmarkkinavero tulee yhdeksi rahoituslähteeksi 750 miljardin elvytysrahaston lainan takaisinmaksussa. Komissio valmistelee tätä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, arvioiden mukaan jopa kuluvan Portugalin puheenjohtajuuskauden aikana.
Rahoitusmarkkinaveron on tarkoitus tulla osaksi EU:n omia varoja nykyisen seitsemän vuoden budjettikauden aikana. Sen sisällöstä käydään vielä ankara vääntö ennen lopullisen ratkaisun syntymistä. Rahoitusmarkkinaveron tuomien vuosittaisten verotulojen määrästä ei ole tarkkaa arviota, mutta kyse on kymmenistä miljardeista.
Päätöksenteko veroasioissa
Pysyvän verovaliokunnan perustaminen Euroopan parlamenttiin kertoo, että veroasioiden painoarvo kasvaa eurooppalaisessa päätöksenteossa. Meneillään oleva ja seuraava vaalikausi voivat olla käännekohtia eurooppalaisessa veropolitiikassa.
Suhtautumista eurooppalaiseen veropolitiikkaan ei pitäisikään ideologisoida, vaan katsoa asioita käytännön näkökulmasta. Alueilla, joilla yhteiseurooppalaiset säännöt tuottavat tehokkuushyötyjä, on syytä kulkea eteenpäin. Aikoja sitten on hyväksytty, että sisämarkkinat vaativat yhtenäiset periaatteet arvonlisäverotuksessa. Tänään kukaan ei taida vastustaa eurooppalaista arvonlisäverolainsäädäntöä. Nyt arvioitavaksi tulevat digiverotuksen, rahoitusmarkkinaveron ja hiilirajaveron tapaiset uudet innovaatiot.
Veroasioissa eteneminen on kuitenkin syytä tehdä erityisen huolellisen valmistelun ja myös laajan kansalaiskeskustelun kautta. Ovathan veroasiat kansallisen suvereniteetin ydintä. EU:n omien varojen laajentaminen voi mielestäni suuntautua vain niihin asioihin, joissa jäsenmaat eivät omin päätöksin pysty ratkaisuja tekemään.
Yhteiskuntien verotulojen ja yritystoiminnan reiluuden turvaaminen vaativat kykyä puuttua Euroopan laajuisesti esimerkiksi verovälttelyyn. Verovaliokunnassa on tunnistettu komission tekemän työn pohjalta kuusi jäsenmaata, joiden verolainsäädännössä on EU:n ulkopuolisissa maissa tuomittujen veroparatiisien ominaispiirteitä. Paine siis lisääntyy myös EU:n sisällä, jotta unionille saadaan yhtenäiset käytännöt verovälttelyyn puuttumiseksi.
Euroopan parlamentin verovaliokunta ajaa johdonmukaisesti vaatimusta todellisten hyödynsaajien avaamisesta yritysrekisterien yhteydessä. Tämä on myös uuden rahanpesua estävän lainsäädännön ytimessä vielä tämän vuoden aikana.
Eero Heinäluoma, Euroopan parlamentin jäsen
Kuva: Fred Marvaux, © Euroopan unioni 2020, lähde EP
