Alustavälitteisessä työssä työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat digitaalisilla alustoilla. Meille tutuimpia arkielämässämme mukana olevia alustoja lienevät esimerkiksi ruoantilauspalvelut Wolt ja Foodora tai kyytisovellus Uber. Alustayhtiö on pilkkonut työn yksittäisiksi työtehtäviksi, esimerkiksi yksittäisen ruoka-annoksen toimittamiseksi ja yhden kyyditettävän kuljettamiseksi. Työtä teetetään usein yrittäjätyönä ilman työsuhdetta sen perusteella, että työntekijät saavat itse valita työaikansa ja -määränsä ja työskentelevät usein useammalle alustayhtiölle yhtäaikaisesti. Alustatyössä työntekijöitä nimitetään usein freelancereiksi, mutta kaikki eivät todellisuudessa sellaisia ole.
Alustatyöntekijöiden työolot ja oikeudet ovat tällä hetkellä merkittävä ongelma eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Ongelma koskee paljolti muutoinkin epävarmoissa työolosuhteissa olevia, etenkin nuoria ja esimerkiksi maahanmuuttajia, joiden kielitaito ei usein riitä muunlaisiin töihin. Asiassa pitäisi luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä ja ongelma tulisi huomioida Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa.
Alustatyöntekijöiden työolojen parantaminen on onneksi jo Euroopan komission työlistalla. Komissio on ilmoittanut viime vuonna alustatyöntekijöiden oloja parantavasta lakialoitteesta, joka on tarkoitus esitellä vuoden 2021 aikana. Helmikuussa komissio aloitti aloitteesta ensimmäiset konsultaatiot. Meidän on luotava järjestelmä, joka takaa keinon eläkkeen kerryttämiseen heillekin, jotka ovat koko työuransa ajan sirpaleisessa työssä. Yhteiset eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset sosiaaliturvalle voisivat vastata tähänkin ongelmaan, joka todennäköisesti tulevaisuudessa vain syvenee: koronapandemia on nopeuttanut digitaalista siirtymää ja laajentanut alustabisnesmalleja. Jo nyt 11 prosenttia EU:n työvoimasta sanoo välittäneensä palveluja alustan kautta.
Maa järisee alustatyössä jo jonkin verran: Ison-Britannian korkein oikeus päätti helmikuussa, että taksiyhtiö Uberin kuljettajat ovat työntekijöitä eivätkä itsenäisiä yrittäjiä, kuten Uber on katsonut. Päätöksellä on todennäköisesti vaikutusta muihinkin kiistoihin alustatalouden työehdoista: jos ihminen katsotaan työntekijäksi, työnantaja on velvoitettu maksamaan jonkinlaista palkkaa sivukuluineen ja huolehtimaan muista velvoitteista. Juuri nyt työntekijät kantavat itse riskin, onko heillä töitä vai ei. He joutuvat hoitamaan esimerkiksi eläketurvansa itse. Tämä on usein paljon vaadittu niiltä ihmisryhmiltä, jotka alustatyötä eniten tekevät. Ongelmia tulee heti, jos alustatyötä tekevä esimerkiksi sairastuu tai joutuu onnettomuuteen ja turvaverkko uupuu.
Alustatyö lisääntyy hyvin monissa muodoissa eikä sitä ole toki syytä tuomita tai määritellä muuta huonommaksi työksi. Kyse on vain työnteon muotojen muuttumisesta. Alustatyö on jo luonnollinen toimintatapa monissa asiantuntijatehtävissäkin maailmassa. Erityisosaamisen kysyntä ja tarjonta on yhä laajempaa sekä kotimaassa että Euroopan unionin sisämarkkinoilla, mutta myös globaalisti. Korkeasti koulutetuille alustatyö tarjoaa paljon uusia, hyviä mahdollisuuksia, mutta myös loputtoman työpaineen sekä sosiaaliturvan ja toimeentulon epävarmuuden.
Alustatyö on hieno erilaisten työmuotojen mahdollistaja. Tiettyjä palveluita, esimerkiksi graafikoiden, tulkkien ja toimittajien työpanosta, voidaan ostaa silloin ja sinne, missä heitä tarvitaan. Alustatyö tarjoaa joustavuutta toivoville työntekijöille tai yrittäjille hyviä mahdollisuuksia sekä työllistää ihmisryhmiä, joille työmarkkinoille pääsy voisi muuten olla vaikeaa. Meidän tulee kuitenkin nyt ajatella nuoria ja kotimaansa ulkopuolella työssä olevia, joiden oikeudet on normiksi muuttuneiden epätyypillisten työsuhteiden keskellä taattava yhteisellä eurooppalaisella järjestelmällä.
Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen
Kuva Fred Marvaux, © Euroopan unioni 2019, lähde EP
