Lähinnä Aasian ja Afrikan maista tulevien siirtotyöläisten työolot olivat erittäin heikot jo ennen koronapandemiaa. Viime aikoina epäinhimillinen kohtelu on vain pahentunut, kun moni siirtotyöläinen on menettänyt työpaikkansa ja samalla työlupansa, johon laillinen oleskeluoikeus maassa suoraan kytkeytyy. Myös maasta poistumiseen tarvitaan työnantajan lupa. Ihmisoikeusjärjestöjen tietojen mukaan kesän aikana noin satatuhatta paperitonta etiopialaista siirtotyöläistä on menettänyt työpaikkansa ja heidät on karkotettu Saudi-Arabiasta.
Koska työntekijät ovat täysin riippuvaisia työnantajistaan, heidän mahdollisuutensa neuvotella palkoista ja lomautuksista ovat olemattomia. Palkkojen maksamatta jättäminen on kesto-ongelma, jota koronapandemia on vain pahentanut. Lehtitietojen mukaan Etiopian viranomaiset ovat hiljentäneet Saudi-Arabiasta palanneita etiopialaisia, jotta nämä eivät kertoisi kokemastaan kohtelusta julkisesti.
Euroopan unioni vaikuttaa kolmansien maiden työntekijöiden oikeuksiin ja kohteluun vapaakauppasopimusten neuvotteluvaiheessa ja sopimusten ehtoja valvomalla. Kotiapulaisten ja muiden siirtotyöläisten, kuten siivoojien ja rakennustyöntekijöiden epäinhimillinen kohtelu on ollut yleisesti tiedossa vuosia. EU:n tulee vaatia Persianlahden maita parantamaan siirtotyöläisten työehtoja ja -oloja. Qatarin vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen kisapaikkojen rakennushankkeiden epäkohdista on uutisoitu laajasti. Siirtotyöläisten työehtoihin ja -oloihin liittyy vakavia ongelmia. Myös kansainvälisten urheilujärjestöjen tulisi vaatia kisaisänniltä vierastyöntekijöiden asiallista kohtelua.
EU valmistelee tällä hetkellä kaikkia Euroopan unionissa toimivia yrityksiä koskevaa sääntelyä. EU-alueella myytävien tuotteiden valmistusketjujen eettisyys ja läpinäkyvyys eivät ole enää pelkän hyvän tahdon varassa. EU:n ja kolmansien maiden kanssa meneillään olevat kauppaneuvottelut ovat yritysvastuun näkökulmasta keskeisessä roolissa. Nyt käytävissä neuvotteluissa ihmisoikeuskysymykset ovat nousseet esille.
EU:n keskeinen tavoite on määritellä yritysten vastuu tuotantoketjuista ja selvittää, miten voidaan määritellä yritysten oikeudellinen vastuu, jos huolellisuusvelvoitetta on rikottu. Persianlahden mailla on ensisijainen vastuu siirtotyöntekijöidensä säällisestä kohtelusta, mutta kansainvälinen paine vaikuttaa maiden kanssa käytävään kauppaan ja niiden halukkuuteen parantaa siirtolaisten heikkoa asemaa ja työoikeuksia.
Yritysten, kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen vaatimuksien ansiosta myös Suomessa valmistellaan kunnianhimoista yritysvastuulakia. Myös Akava on mukana vaatimassa Suomea yritysvastuun ykkösketjuun. Vastuullisuuden ja ihmisoikeuksien ei kuitenkaan tule rajoittua Suomen tai EU:n rajojen sisäpuolelle. Nyt tarvitaan samaa painetta kauppapolitiikkaan: EU:n, sen jäsenmaiden sekä yritysten on tehtävä selväksi, että työ- ja ihmisoikeuksien polkemista ei voi hyväksyä.
Teksti: Heidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen
Kuva: Daina LE LARDIC, © European unioni 2020, lähde EP
