Yritysvastuusta turvapaikkapolitiikkaan – EU:lla on tänä vuonna edessään merkittäviä ihmisoikeuskysymyksiä

Euroopan unioni on tärkeä vaikuttamiskanava Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Vuoden 2021 suuria ihmisoikeuskysymyksiä ovat turvapaikanhakijoiden asema ja ilmastopolitiikan suunta.

28.1.2021

Viime vuoden lopussa EU:ssa saatiin aikaan kaksi tärkeää päätöstä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Ensimmäinen, ja varmasti merkittävin, oli päätös, että EU-tuet sidotaan jatkossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Oikeusvaltiossa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin, oikeuslaitokset ovat riippumattomia, vaalit vapaita, sananvapautta ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. On tärkeää, että EU voi evätä varoja näitä periaatteita rikkovilta jäsenmailta.

Toinen päätös koskee uutta pakotemekanismia, jolla EU voi asettaa pakotteita vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten kansanmurhiin tai ihmiskauppaan, syyllistyviä yksityishenkilöitä vastaan.

Rikkomuksiin syyllistyneiden varoja voidaan jäädyttää ja heidät voidaan laittaa matkustuskieltoon. Aiemmin yksittäisten henkilöiden matkustuskiellot ovat olleet jäsenmaiden vastuulla, kun EU:n pakotepolitiikka on rajoittunut maantieteellisiin alueisiin.

Toisin kuin Euroopan parlamentti alun perin esitti, tämänkin pakotemekanismin käyttöön tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys. Juuri yksimielisyysvaatimus tekee EU:n ihmisoikeuspolitiikasta usein hidasta. Moninaisessa yhteisössä on monia mielipiteitä, jolloin päätöksenteossa menee aikaa.

Unionilla kesti syksyllä kolme kuukautta saada voimaan pakotteita vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistynyttä Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkaa vastaan. Samaan aikaan väkivaltaisuudet valkovenäläisiä mielenosoittajia kohtaan jatkuivat.

Kiinan ja EU:n vastikään neuvotellussa investointisopimuksessa mainitaan ihmisoikeudet varsin ylimalkaisesti, vaikka uiguurivähemmistön sorto ja Hongkongin tilanne ovat hyvin tiedossa.

EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välillä neuvoteltu kauppasopimus on erittäin ongelmallinen sekä sademetsien että työntekijöiden oikeuksien kannalta. Nyt pöydällä ovat Venäjän toimet Aleksei Navalnyia ja häntä tukevia mielenosoittajia vastaan.

Tästä kaikesta huolimatta EU on globaalisti merkittävä ihmisoikeustoimija. Ihmisoikeudet ovat unionin arvojen ytimessä. EU on sitoutunut puolustamaan niitä kaikkialla maailmassa. Kuulostaa paradoksaaliselta ja sitä se onkin. Voisi sanoa, että EU:n ihmisoikeuspolitiikka on yhtä aikaa merkittävää ja riittämätöntä.

Tämän vuoden suuret ihmisoikeuskysymykset liittyvät EU:ssa turvapaikanhakijoiden asemaan, ilmastopolitiikkaan ja yritysvastuuseen.

Euroopan komissiolta odotetaan tänä vuonna yritysvastuuta ja huolellisuusvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöaloitetta. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että yritysten on kartoitettava toimintansa ilmasto- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä pyrittävä ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia ja korjattava toteutuneita haittoja.

On erittäin tärkeää, että laista saadaan kattava ja vaikuttava. Sama tavoite koskee myös EU:n ensimmäistä yhteistä ilmastolakia, josta neuvottelemme tällä hetkellä Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston kesken.

Tänä vuonna keskustellaan myös turvapaikanhakijoiden asemasta, johon on saatava merkittäviä parannuksia. Euroopan komissio haluaa päästä sopuun unionin uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta jo kesällä.

Komission nykyinen ehdotus on karua luettavaa. Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sen painopiste on palautuksissa.

Tähän on saatava muutos. Globaalina ihmisoikeustoimijana EU:n turvapaikkapolitiikan on perustuttava ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Tätä vaatimusta aion pitää vahvasti esillä työssäni parlamentissa.

 

Silvia Modig, Euroopan parlamentin jäsen

Kuva Didier Bauweraerts, © Euroopan unioni 2020, lähde EP