Näkyvin muutos työelämässä on koronakamppailun aikana ollut siirtyminen etätyöhön. Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo sanoo kriisin osoittaneen, että valkokaulustyöläinenkin voi tehdä työnsä etänä.
– Tiimiä voi johtaa etänä ja kokouksetkin onnistuvat etänä, hän toteaa.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo nostaa esiin, että koronakriisi on muun muassa osoittanut etätyön soveltuvan monenlaisiin työtehtäviin. Toisaalta näköpiirissä voi olla lisää ulkoistuksia.
– Sopeutuminen etätyöhön ei tarkoita vain sitä, että tulevaisuudessa konttorilla voi olla väljää, Uusitalo sanoo. Yrityksillä voi olla nyt enemmän houkutuksia ulkoistaa asiantuntijoiden työtehtäviä, kun on huomattu, että ei tarvitse välttämättä olla samassa huoneessa.
Ennen ulkoistettiin rutiininomaiset työt, joissa ei vaadittu vuorovaikutusta. Tällaiset työtehtävät ovat saattaneet olla hyvinkin vaativia, kunhan ne vain ovat olleet selkeästi määriteltävissä.
– Röntgenkuvien tulkinta saatettiin tehdä Intiassa ja tietojentallennus Vietnamissa. Esimerkiksi suunnittelutyötä saatetaan jatkossa ulkoistaa nykyistä enemmän. Samoin monikansalliset tiimit voivat yleistyä, Uusitalo sanoo.
Etätyön lisääntyminen voi lisätä joustavuutta ja luottamusta
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko toivoo, että etätyön lisääntymisestä seuraisi jatkossa myönteisiäkin asioita, kuten luottamusta ja uskoa työntekijöihin, työn joustavuutta sekä erilaisia työntekijälähtöisiä järjestelyjä. Itsensäjohtaminen korostuu Savingon mukaan jatkossa.
– Johtaminen on muuttunut. Miten johtaa etätyötä niin, ettei siitä tule vain mikromanagerointia? Entä miten välttää, että johtaminen ja esimiehen tuki vähenisi. Kehittämistä ja sparraamista ei saisi unohtaa etätyössäkään ja siinä pitää työhyvinvoinnista, hän toteaa.
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko painottaa, että johtamisosaaminen korostuu etätyössä. Johtaminen myös muuttuu ja vaatii uusia taitoja.
– Koronakriisin aikana toimenkuvat ja työtehtävät ovat saattaneet muuttua etätyöorganisaatiossa huomaamattakin. Johtaminen sekä työssä jaksaminen vaativat uusia taitoja, Savinko sanoo.
– Nyt on oivallinen tilaisuus kuitenkin oppia ja hyödyntää tämän äkillisen ja laajan muutoksen opit niin hyvässä kuin pahassa. Mitä osaamista ja erilaisia toimintatapoja tulee ja kannattaa pitää käytössä koronan jälkeisessä ajassa?
Työmatkat vähenevät
– Koronakriisin vuoksi työmatkat ovat loppuneet lähes kokonaan. Ennen koronakriisiä osa korkeakoulutetuista asiantuntijoista matkusti paljon ja osa ei juuri ollenkaan, Savinko sanoo.
Hän uskoo, että työmatkailua kyseenalaistetaan jatkossa yhä enemmän. Aikaisemminkin yritykset jo halusivat karsia työmatkoja säästöjen vuoksi.
– Kollegan kanssa pohdin juuri, onko järkeä lentää Brysseliin päiväksi vai hoidetaanko asia etänä. Tämä jakaa ihmisiä. Osa haluaa palata entiseen, osa haluaa muutosta, Savinko sanoo.
Koronakriisin yksi kielteinen puoli on työmarkkinoiden epävarmuus. Savinko toteaa, että nyt epävarmuus koettelee kaikkia tutkinnosta riippumatta. Lomautuksia ja irtisanomisia on jo nyt paljon. Uuden työn löytäminen voi olla hankalaa.
– Moni lähtee taas nollasta. Osalle saattaa tulla pidempi vaikea vaihe, jonka aikana omaa osaamista voi kuitenkin pyrkiä saamaan kohdalleen. Omaa työllistyvyyttä tulisi pystyä ylläpitämään muuttuneissa oloissa.
Millaisen työelämän haluamme tulevaisuudessa?
Sitran tulevaisuuden asiantuntijan Mikko Dufvan mielestä tulevaisuuden työelämä on sellainen, miksi ihmiset sen haluavat tehdä. Me viime kädessä valitsemme sen, mitä töitä halutaan tehdä etänä ja mitä ei.
Kestoltaan lyhyet työmatkat saattavat Dufvankin mielestä jäädä tulevaisuudessa pois. Hän kuitenkin toivoo, että emme kokonaan vetäytyisi omiin oloihimme, vaan jatkaisimme kansainvälistä yhteistyötä.
Sitran tulevaisuuden asiantuntijan Mikko Dufva katsoo, että me viime kädessä valitsemme sen, mitä töitä halutaan tehdä etänä ja mitä ei.
– Suuret ongelmat ovat globaaleja, niin kuin on koronapandemiakin. Näitä ei voida ratkaista vain sisäisesti, tarvitaan globaalia yhteistyötä.
Asiantuntijan uudet hyveet
Millaisia ominaisuuksia korkeakoulutetuilla asiantuntijoilla olisi jatkossa hyvä olla?
Roope Uusitalo olisi aiemmin vastannut, että korkeakoulutetuille asiantuntijoille on tärkeä taito osata tulla toimeen muiden kanssa. Hyvät esimiestaidot ja sosiaaliset taidot olivat ennen oleellisia.
– Mutta jos nyt ei enää olla edes samassa huoneessa, niin eivät nämä enää niin vaikuta tärkeiltä.
Asiantuntijoiden olisi Mikko Dufvan mukaan opittava tulevaisuuden lukutaitoa.
– On osattava haastaa olemassa olevia näkemyksiä tulevasta, että voi kuvitella, että toisinkin voi olla. Tulevaisuus on nyt enemmän auki, hän sanoo.
– Tieteidenvälisyys myös korostuu tulevaisuudessa, Dufva sanoo. Koronakriisikään ei ole vain terveyskriisi, vaan vaikuttaa laajemmin muun muassa hyvinvointiin, talouteen ja politiikkaan.
– Tieteenalojen ja toisaalta tieteen ja päätöksenteon välinen vuoropuhelu korostuu, ongelmia ei voi ratkaista yksin.
Lotta Savinko on sitä mieltä, että koronavirus ei välttämättä muuta työelämää järin dramaattisesti. Jos tilanne normalisoituu nopeasti, normalisoituu myös työntekeminen entiselleen.
– Sopeutuminen on ollut iso ilmiö, ja ainakin resilienssi on kasvanut sekä digitaidot lisääntyneet. Näitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, arvioi Savinko.
Sitran Mikko Dufva katsoo myös, että tilanne ei ole nyt ja tulevaisuudessa niin erilainen kuin ennen koronaa. Nyt näkyvillä olevat muutokset olivat käynnissä jo aiemminkin, mutta pandemia vain on tuonut ne näkyväksi ja vauhdittanut kehitystä.
– Samalla tuntuu, että meidän on helpompi kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, Dufva sanoo.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Maarit Kytöharju (Roope Uusitalo), Miikka Pirinen (Mikko Dufva) ja Liisa Takala (Lotta Savinko)
