Epäonnistunut kilpailutus ajaa yrityksiä lopettamaan
Kela muutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuskriteereitä keväällä 2018: kuntoutuksen hintaa painotetaan laadun kustannuksella. Hinnan osuus on 80 prosenttia, laadun vain 20 prosenttia.
Puheenjohtaja Tiina Mäkinen Suomen Fysioterapeutit ry:stä korostaa, että Kelan kilpailutus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tuottamisesta on epäonnistunut. Laadulla on vain pieni osuus kriteereissä. Kilpailutuksessa ei huomioitu terapeuttien osaamisen sisältöjä, vaan ainoastaan täydennyskoulutuksen opintopisteiden määrä. Tämä jätti sopimuksetta ison joukon vaativan kuntoutuksen erityisosaajia, erityisesti fysioterapia- ja psykoterapia-alan yrittäjiä.
– Kelan tulee tehdä kilpailutuksesta hankintaoikaisu nopeasti. Ilman sopimusta jääneet yritykset ovat jo irtisanoneet henkilökuntaa ja yritysten alasajo on alkanut. Jos korjauksia tehdään vasta muutaman kuukauden kuluttua, ne ovat usealle yritykselle auttamattomasti myöhässä, toteaa Mäkinen.
– Niiltä osin kuin hankintapäätöksiä on annettu, on alueita, joissa esimerkiksi kaikki lasten fysioterapiaan erikoistuneet terapeutit ovat jääneet ilman sopimusta. Kela on ilmoittanut, että avaa ja täydentää lasten ja nuorten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintaa, mutta tarkastelua pitää laajentaa myös muihin erityisosaamisalueisiin, Mäkinen vaatii.
Yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan sijaintipaikan mukaan
– Kelan toiminta asettaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita tuottavat yritykset eriarvoiseen asemaan, sen mukaan missä yritys sijaitsee. Valtakunnallinen koordinointi kuntoutuksen hankinnoissa ei toimi. Yrittäjien ja terapiapalveluita toteuttavien terapeuttien yhdenvertaisen kohtelun tulee olla Kelalle itsestään selvä asia, huomauttaa Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg.
Holmberg nostaa esiin, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintapäätökset annetaan palveluntuottajille tiedoksi eri aikaan eri puolilla Suomea. Tämä vaikeuttaa yrityksen toimintaa. Esimerkiksi Kelan Eteläinen vakuutuspiiri tiedotti yksilöterapiapäätöksistä palveluntuottajille jo syyskuun lopussa. Alueen yrittäjät ovat voineet syyskuun lopusta saakka valmistella tulevan sopimuksen mukaista palvelutuotantoa, muun muassa rekrytoida terapeutteja ja solmia alihankintasopimuksia.
Itäisen vakuutuspiirin päätökset tulivat lokakuun alkupuolella ja muiden vakuutuspiirien päätökset pääsääntöisesti vasta lokakuun puolenvälin jälkeen. Näissä yrityksen toiminnan valmisteluun jää huomattavasti vähemmän aikaa. Hankintailmoituksen määräaika terapeuttien nimeämiselle on 1. marraskuuta 2018, siihen katsomatta milloin päätöksen saa tiedoksi. Sopimuskausi alkaa kaikkialla Suomessa 1. tammikuuta 2019.
Asiakasryhmien erityistarpeet ja nykyisten terapiasuhteiden jatkuvuus jätettiin huomiotta
– Kilpailutuksessa terapeuttien hankkimaa erityisasiantuntemusta esimerkiksi tiettyjen asiakasryhmien hoidossa ei käytännössä ole huomioitu. Voimakas hinnan painotus on aiheuttanut laadun merkityksen hälventymisen, sanoo ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov Suomen Psykologiliitosta.
– Kilpailutuksessa on jätetty ulos merkittävä määrä palveluntuottajia, jotka täyttävät asetetut kriteerit ja joilla on käynnissä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiajaksoja. Terapioissa luottamuksellinen suhde asiakkaan ja terapeutin välillä on keskeistä kuntoutuksen etenemiseksi, eikä terapeuttia voi tuosta vaan vaihtaa, Gergov painottaa.
– Hoitosuhteiden katkaiseminen kesken jakson pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuuden, sillä oireilu voimistuu herkästi tällaisissa katkoksissa. Ratkaisut epäonnistuneen kilpailutuksen korjaamiseksi on tehtävä kiireellisesti, sillä epävarmuus kuntoutuksen jatkosta vaarantaa terapiasuhteet ja saattaa asiakkaat todella vaikeaan tilanteeseen.
Uusi rekisteröitymismenettelyyn perustuva hankintamalli valmistelussa
– Samaan aikaan kun tarkkailemme epäonnistuneen kilpailutuksen vaikutuksia, Kela valmistelee uudenlaista hankintamallia, joka perustuu rekisteröitymismenettelyyn. Jotta sen kanssa ei jouduta kestämättömään tilanteeseen, Kelan on otettava mukaan terapia-alojen edustajat kehitystyöhön. Tämä on tärkeää, jotta asiakkaita hyödyttävä laatu tulee arvotettua ja arvioitua paremmin kuin nyt, sanoo Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.
– Rekisteröitymismenettely ei saa johtaa siihen, että kerran määritellyt hinnat pysyvät pitkään stabiileina nykyisen puitejärjestelyn mukaisesti. Hinnoittelun on heijastettava herkästi eri aloilla tapahtuvia muutoksia, jotta mielekkyys säilyy kuntoutusalan yrittäjyydessä. Palveluntuottajilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa hinnoitteluun rekisteröitymismenettelyssäkin, Piirto painottaa.
Vaativaa osaamista ei voi halpuuttaa
– On tärkeää, että Kela ottaa alan osaajien huolen kilpailutuksen onnistumisesta vakavasti. Kelan asema on keskeinen siinä, että lääkinnällisen kuntoutuksen järjestelmä toimii ja ammattilaisten osaaminen hyödynnetään parhaalla tavalla, sanoo Akavan johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause.
– Kuntoutusalojen erityispiirteet ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden tarpeet on otettava paremmin huomioon kilpailutusten toteuttamisessa. Myös toimijoiden yhdenvertaisuudesta ja kilpailutuksen läpinäkyvyydestä on huolehdittava.
- Teksti: Ritva Siikamäki
- Kuvat: Kimmo Brandt, Compic (Tiina Mäkinen), Niilas Nordenswan (Kristiina Holmberg), Suomen Psykologiliitto (Vera Gergov), Liisa Takala (Hanna-Maija Kause)
