Kysymyksiä ja vastauksia työaikalain uudistamisesta

Miksi työaikalakia pitää uudistaa? Mitkä ovat akavalaisille tärkeimmät pääkohdat? Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto vastaa.

13.2.2018

Miksi työaikalakia pitää uudistaa?

Akava pitää työaikalain uudistamista tarpeellisena, sillä nykyinen laki ei vastaa ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun ja asiantuntijatyön joustavuuden nykyisiä vaatimuksia. Työaikalaki on ennen kaikkea työsuojelullinen laki, joka keskeisesti vaikuttaa ylemmän toimihenkilön jaksamiseen, kuormittuneisuuden vähenemiseen, parempaan palautumiseen ja siten työntekijöiden tuottavuuteen ja työurien pituuteen.

Millä aikataululla työaikalakia on tarkoitus uudistaa?

Suomen hallitus siirsi työaikalain käsittelemisen keväälle 2018. Lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa.

Lain soveltamisala

Lain soveltamisala on koko työaikalain perusta. Tämä on myös ongelmallisin kohta lain uudistamisessa. Akavan mielestä asiantuntijoiden ja keskijohdon tulee kuulua soveltamisalan piiriin. Lain soveltamisalapoikkeusten on oltava tarkkarajaisia ja ennakoitavia. Perusteluiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä, selkiyttäen milloin lakia sovelletaan ja milloin ei.

Mikäli työaikalainsäädäntöä muutetaan siten, että asiantuntijat ja keskijohto jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle, koskisi muutos noin 43 prosenttia työllisistä (Työllisiä vuonna 2016 oli kaiken kaikkiaan n. 2,4 miljoonaa. Erityisasiantuntijoita oli 586 000 ja asiantuntijoita 463 000 eli yhteensä 1 049 000).

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien työntekijöiden työaika

Soveltamisalan ulkopuolella jäävillä työntekijöillä tulee olla työaika-autonomia eli tosiasiallinen mahdollisuus päättää työajastaan eikä heillä voi olla sitovasti sovittua työaikaa (ei myöskään työsopimuksella sovittua ja määriteltyä työaikaa). Soveltamisalan ulkopuolella jäävien työntekijöiden työaikaa ei valvota välillisesti eikä välittömästi. Tällaiset työntekijät voivat päättää työskentelynsä määrästä ja ajankohdasta.

Mitä ylempien toimihenkilöiden tekemistä ylitöistä tiedetään?

Ylempien toimihenkilöiden osalta tilastot osoittavat tehdyn ns. harmaan ylityön määrän lisääntyneen (työtä, joka ei kuulu päivittäiseen työaikaan, ja josta ei makseta erillistä korvausta). Ilman työaikasuojelua ja selkeitä määrittelyjä työajan seurannalle, on riskinä kuormittumisen kasvaminen ja tästä seuraava uupumus ja pahimmillaan työkyvyttömyys.

Asiantuntijoiden työaikasuojelua on parannettava

Nykyisessä työelämässä asiantuntijat tarvitsevat eniten työaikasuojelua nykyisen lainsäädännön ollessa riittämätön ja tämä ei toteudu sulkemalla heitä pois työaikalain soveltamisalan piiristä.  Näiden ryhmien vastuu omista töistä on lisääntynyt ja teknologia mahdollistaa työn tekemisen missä ja milloin vain. Laki ei tunnista tällaista työntekoa.

Matka-aika

Akavalaiset matkustavat työn puitteissa runsaasti, mutta matka-aikaa ei lueta työajaksi. Lakiesityksessä tunnistetaan työmatkojen aiheuttama kuormittuminen ja sen vaikutukset työturvallisuuteen, mutta esitetty muutos ei paranna paljon matkustavien asemaa. Se, että työnantajan on pelkästään kiinnitettävä huomioita palautumiseen, ei ole riittävä lakikirjaus. Säännös ei ole velvoittava, eikä sen noudattamista pystytä valvomaan riittävästi.

Lue lisää aiheesta