Akavan ja sen liittojen lähes kymmenen vuoden ajan ajamat tiukennukset johtajien, asiantuntijoiden ja jopa toimistotyöntekijöiden työsopimuksissa yleistyneisiin kilpailukieltoihin tulivat voimaan vuoden 2022 alussa. Siirtymäaika päättyi viime vuoden alussa.
Pitkä ja sinnikäs muutosten valmistelutyö on tuottanut tulosta, joskin petraamisen varaakin yhä jäi.
Akavalaisten joukossa kilpailukielto oli viime vuonna voimassa 24 prosentilla, kun vuonna 2017 osuus oli vielä 37 prosenttia. Kilpailukiellot ovat yleisimpiä ylimmässä johdossa ja hyvätuloisilla. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuun alussa raportin siitä, miten työsopimuslain muutokset ovat tähän asti näkyneet. Yksi huolestuttava tulos oli se, ettei työntekijöiden tietoisuus uudistuksesta ole vielä kovin suurta.
Muutos korvausvelvollisuuteen on tärkeä
Johtava asiantuntija Miia Kannisto Akavasta pitää korvausvelvollisuuden muutosta tärkeänä, olkoonkin että korvaustaso olisi voinut olla korkeampi.
Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto nostaa lainsäädännön muutoksista tärkeimmäksi työnantajalle säädetyn korvausvelvollisuuden, joka koskee nyt kaikkia sopimuksia.
– Haimme selkeämpää kompensaatiota kilpailukielloista, ja olemme tyytyväisiä, että sellainen myös saatiin, Kannisto kiittelee.
Ennen lainmuutosta lyhyistä kilpailukielloista ei tarvinnut maksaa korvausta lainkaan, ja liki vuodenkin kiellosta saattoi saada vain ”kohtuullisen” korvauksen.
Nyt enintään kuuden kuukauden rajoitusajasta tulee maksaa 40 prosenttia palkasta ja sitä pidemmästä 60 prosenttia.
Lainmuutos toi myös työnantajalle oikeuden irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa. Irtisanomisen myötä vapautuu korvauksista.
Kilpailukiellolle tulee lain mukaan olla erityisen painava syy, kuten työnantajan tarve suojata liikesalaisuuksiaan tai työnantajan järjestämä erityiskoulutus.
– Erityistä painavuutta on aina arvioitava tapauskohtaisesti, Kannisto sanoo.
Kannisto uskoo, että työnantajan pakolliset korvaukset osaltaan estävät turhien ja tarpeettomien kilpailukieltosopimusten syntyä. Korvaukset tosin voisivat olla myös nykyistä suurempia.
Piilaaksossakaan ei käytetä kilpailukieltosopimuksia
Ylemmät toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtaja ja neuvottelupäällikkö Teemu Hankamäki sanoo, että aikoinaan kilpailukiellot yleistyivät, koska työnantajat halusivat suojautua kriittisen tiedon valahtamiselta ulos talosta, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa.
– Raja hämärtyi, milloin kielto on tarpeen, Hankamäki sanoo. Hänkin kehuu ehtojen kiristämistä eli sitä, että kilpailukiellon ajalta pitää maksaa korvaus.
– Olen tyytyväinen, että uudistus on jo suitsinut aiheettomien kilpailukieltosopimusten tekoa, rajoitetaanhan niillä työntekijän perustuslaillista oikeutta elannon hankkimiseen.
– Tarkoitus on, että työ löytäisi ilman rajoitteita tekijänsä ja osaajansa, minkä kanssa kilpailukieltosopimukset ovat kovasti ristiriidassa. Korvaukset ovat erittäin hyvä parannus, mutta kilpailukielloista pitäisi päästä kokonaan eroon. Yhdysvaltojen Piilaaksossa kilpailukieltosopimukset ovat suorastaan kiellettyjä, Hankamäki sanoo.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtaja ja neuvottelupäällikkö Teemu Hankamäki korostaa, että työn tulisi löytää tekijänsä ja osaajansa ilman rajoitteita.
Huono uutinen Hankamäen mukaan on, että varsinaisten kilpailukieltosopimusten tilalle näyttää nyt syntyvän niin sanottuja houkuttelukieltosopimuksia, jotka eivät perustu lakiin, mutta joilla voidaan kiertää kilpailukieltoja. Niistä ei ole säädetty korvauksia.
Aiemmin näitä houkuttelukieltoja sovellettiin vain ylimpiin johtajiin, joiden pelättiin kaappaavan uuteen työpaikkaan koko tiiminsä. Nyt houkuttelukielloilla tyypillisesti estetään olemasta yhteydessä aiemman työnantajan asiakkaisiin, eli käytännössä kyse on osittaisesta kilpailukiellosta. Houkuttelukiellon rikkomisesta voi niskassa olla jopa kuusinumeroinen korvaussumma.
Houkuttelukiellot uusi tulokas
Myös Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio kertoo liiton jäsenten törmänneen uusiin houkuttelukieltoihin, kun varsinaiset kilpailukiellot ovat vähentyneet.
Työsuhdeasiantuntija Jere Vuorio Tradenomeista ketoo, että kilpailukiellot ovat vähentyneet, mutta uutena ilmiönä ovat houkuttelukiellot.
– Tämä on herättänyt jäsenkunnassa kysymyksiä, mitä ehto tarkoittaa käytännössä, Vuorio sanoo.
Kysymyksiä tulee myös siitä, että työsuhteen päätyttyä työnantaja ei suostu maksamaan korvausta solmimastaan kilpailukiellosta lainkaan.
– Etenkin myyntityössä houkuttelukielto voi olla aika suuri rajoitus, jos maassa on vaikka vain kaksi alan yritystä. Se tulee hyvin lähelle kilpailukieltoa, mutta työnantaja voi laistaa maksuissa, Vuorio huomauttaa.
Houkuttelukiellosta ei ole laissa säädetty vastaavaa korvausvelvollisuutta kuin kilpailukielloksi muotoillusta rajoituksesta, työnantaja lähtökohtaisesti tulkitsee, ettei sen tarvitse maksaa korvausta siitä eli näin saatetaan pyrkiä kiertämään kilpailukieltokorvauksen maksuvelvollisuutta.
Vuorio huomauttaa, että tietyissä tilanteissa houkuttelukielto voi kuitenkin vastata rajoittavuudeltaan kilpailukieltoa. Tuomioistuinprosessin jälkeenvoidaan velvoittaa työnantaja maksamaan kilpailukieltokorvausta myös houkuttelukielloksi nimetystä kiellosta.
Miten sitten varmistaa, ettei tule allekirjoittaneeksi itselleen epäedullista sopimusta?
– Ainakin kannattaa katsoa, mitkä ovat perustelut. Jos ei kilpailukiellolle löydy erittäin painavia syitä, voi miettiä, kannattaako ottaa työsopimus.
Vuorion mukaan kilpailukiellolta puuttuu melko usein riittävän vahvat perustelut.
– Paljon kysytään kilpailukieltojen pätevyydestä, eli siitä voiko työsuhteen päätyttyä työsopimuksessa sovitusta kilpailukiellosta huolimatta mennä töihin yritykseen X. Jos tämä yritys selkeästi ei ole aiemman työnantajan kilpailija eli ”se tekee ihan eri asioita”, kilpailukielto ei estä ottamasta vastaan työtä siellä, Vuorio havainnollistaa usein vaikeaa rajanvetoa.
Pitkä vaikuttamistyö lakimuutoksen taustalla
Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen arvioi, että tässä vaiheessa on varhaista ennakoida, miten uudistukseen jääneitä porsaanreikiä, kuten houkuttelukieltoja ja melko alhaisia korvauksia, tulisi korjata.
– Kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi tehtiin pitkä Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.
Mykkänen huomauttaa, että saavutetut parannukset vaativat kovan vaikuttamistyön. Työ lähti liikkeelle vuonna 2016, kun Suomen Ekonomien juristit kiinnittivät huomiota liiton jäsenten yleistyneisiin ongelmiin työpaikan vaihdossa kilpailukieltojen takia.
– Onneksi koko Akava eli leveämmät hartiat saatiin mukaan, sillä vaikuttaminen on voimalaji, eikä poliitikkoja ollut helppoa saada innostumaan hankalasta aiheesta, Mykkänen toteaa.
Ensimmäinen lakialoite ei vielä johtanut tulokseen, vaan jäi käsittelemättä. Seuraavan hallituksen ohjelmaan saatiin kirjaus kilpailukieltojen rajoittamisesta, ja loppuvuodesta 2020 syntyi myös hallituksen esitys.
– Olihan se pitkä prosessi, mutta harvoin mikään uudistus etenee sormia napsauttamalla. Vaikuttamistyössä pitää olla sitkeä ja yrittää tuoda esiin aina uusia näkökulmia, Mykkänen sanoo.
Teksti Marjukka Liiten
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (Miia Kannisto), Kirsti Levander (Teemu Hankamäki), Markus Sommers (Jere Vuorio), Vesa Laitinen (Riikka Mykkänen)
