VTT:n ydinjätehuollon johtava tutkija Jin Park ei halunnut odottaa Etelä-Korean parlamentin lopettavan riitelyä uudesta ydinjätteen jatkosäilytyslaista, vaan hän päätti lähteä töihin Suomeen. Suomi on aloittamassa ydinjätteen loppusijoituksen ensimmäisenä maailmassa Olkiluodon Onkalossa.
– Insinöörinä ja asiantuntijana en halunnut tuhlata aikaani eläköitymiseen asti tapellen parlamentin ihmisten kanssa. Halusin tämän kokemuksen Suomessa. Tämä teknologia on Koreassakin välttämätöntä parinkymmenen vuoden päästä, sanoo Jin Park.
Jin Park ei tullut aivan uuteen maahan, sillä hän oli jo vuonna 2006 ollut Helsingissä kolmen kuukauden ajan pienemmässä firmassa harjoittelijana. Silloin oli talvi, mutta hän viihtyi.
Nyt hän on ollut VTT:llä töissä jo yli vuoden. Muutama kuukausi sitten hänen vaimonsa muutti Suomeen, ja perheen kaksi jo täysi-ikäistä poikaakin ovat mukana.
Orpon hallitus on ollut kaavailemassa tiukennuksia EU:n ulkopuolelta tulevien kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupiin. Vastikään lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan työperusteinen oleskelulupa katkeaa, jos asiantuntijatyötä tekevä ei löydä työpaikan menettämisen jälkeen uutta työtä kuudessa kuukaudessa. Muilla aloilla aikaraja olisi edelleen vain kolme kuukautta.
Hallitusohjelman kirjaukset saivat Parkin epäilemään, olisiko hän lähtenyt Suomeen, jos tällainen laki olisi ollut voimassa aiemmin. Kun asiantuntija kolmansista maista hakee työtä uudesta maasta, Suomi ei ole hänen mukaansa aikaisemminkaan ollut listan kärjessä.
– Jos olisin sinkku ilman perhettä, olisin hakenut työtä USA:sta tai Australiasta, enkä Suomesta. Uusi laki ei kyllä ota huomioon EU:n nykyistä työtilannetta suhteessa USA:n työmarkkinoihin.
VTT:n ydinjätehuollon johtava tutkija Jin Park ei halunnut odottaa, että Etelä-Korean parlamentti lopettaa riitelynsä uudesta ydinjätteen jatkosäilytyslaista, vaan hän päätti lähteä töihin Suomeen. Hänen perheensäkin asuu nyt Suomessa.
Maahanmuuttajan asioiden hoito ei Suomessa toimi kovin nopeasti.
– Minulla kesti kolme kuukautta saada suomalainen pankkitili ja kaksi ja puoli kuukautta saada kodin tavarat Koreasta tänne Suomeen, Park kertoo.
Uuden työn löytäminen vaatii aikaa
– Kun Orpon hallitukset suunnitelmat julkistettiin, Tekniikan akateemiset TEKiin alkoi tulla huolestuneita yhteydenottoja, kertoo TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen kertoo, että huolestuneita yhteydenottoja alkoi tulla jäseniltä, kun hallitusohjelman kirjaus työperäisen oleskeluluvan ehtojen muuttamisesta tuli esille.
– Kahvipöytäkeskusteluissa kyseltiin, että onko me tultu väärään maahan.
– Suomeen tulee maisteriohjelmiin paljon opiskelijoita ulkomailta, ja näiden toivotaan jäävän Suomeen töihin valmistumisen jälkeen, Jokinen toteaa. Uusi laki hankaloittaa tätä.
– Kilpailukieltopykälätkin ovat työsopimuksissa usein niin pitkiä, että uuden työn löytäminen kuudessa kuukaudessa on hankalaa, Jokinen sanoo.
– Rekryprosessit ovat myös hyvin pitkiä. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevälle kolmen kuukauden aikaraja on aivan liian lyhyt.
– Myös kuuden kuukauden vaatimus osuu hyvin suureen osaan tekniikan alan asiantuntijoita. TEKin Tilastokeskukselta saamien lukujen mukaan noin 27–30 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulleiden korkeakoulutettujen tekniikan, ICT:n tai matemaattisten luonnontieteiden alojen asiantuntijoiden työttömyysjaksoista on viime vuosina kestänyt yli kuusi kuukautta, kertoo TEKin analyytikko Arttu Piri.
Ulkomaiset osaajat auttavat Suomen talouskasvua
– Ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen ei kannattaisi millään tavalla rajoittaa, sanoo Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter.
– Ekonomien näkökulmasta on tärkeää, että kaikin tavoin voitaisiin kiihdyttää talouskasvua kestävällä tavalla Suomessa. Yksi keskeinen pullonkaula on jo pidempään ollut se, että meillä ei ole riittävää määrää työvoimaa, Apter sanoo.
– TEMin viimeisin arvio vuonna 2022 oli, että sinä vuonna noin 80 000 yksityisen sektorin työpaikkaa jäi syntymättä sen takia, että meillä ei ole ollut oikeaa osaamista Suomessa.
Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter painottaa, että ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen ei kannattaisi rajoittaa. Pullonkaulana kasvulle on jo pitkään ollut osaajapula.
Apterkin mainitsee ongelmana asiantuntijatyön hyvin pitkät rekryprosessit. Ekonomeilla työsopimusten kilpailukieltopykälät saattavat olla vuoden mittaisia.
– Usein Suomeen muuttavalla ulkomaalaisella osaajalla saattaa olla perhettä mukana, ja silloin hän kokonaisvaltaisesti miettii, minne kannattaa muuttaa, millaiset puitteet ovat omalle elämälle ja perheelle.
Apterin mukaan kansainvälisten osaajien aseman hankaloittaminen on ristiriidassa sen kanssa, että viime aikoina Suomessa on merkittävästikin lisätty koulutusperäistä maahanmuuttoa.
– Vastavalmistuneet ovat vaikeassa tilanteessa juuri siinä uran alkuvaiheessa, ja he saattavat tulla määräaikaisilla sopimuksilla hetkeksi töihin, Apter huomauttaa.
Jos heillä on vaihtoehtona lähteä toiseen maahan, missä ei ole yhtä tiukkaa lainsäädäntöä, uusi sääntely voi Apterin mukaan työntää ihmisiä pois Suomesta.
Arkkitehtien rekryprosessi pitkä, rakennusala hyvin suhdanneherkkä
Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija Pia Selroosin mukaan arkkitehtien ammattiryhmässä Suomessa paljon ulkomaisia asiantuntijoita töissä, mutta tämä on keskittynyt vahvasti EU-maiden kansalaisiin.
Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija Pia Selroosin mukaan arkkitehtien ammattiryhmässä Suomessa paljon ulkomaisia asiantuntijoita töissä, mutta tämä on keskittynyt vahvasti EU-maiden kansalaisiin.
– Tiukennukset eivät osuisi yhtä pahasti kaikkiin akavalaisiin aloihin. Arkkitehtien ammattiryhmässä on Suomessa paljon ulkomaisia asiantuntijoita töissä, mutta viime vuosina tämä on keskittynyt vahvasti EU-maiden kansalaisiin, Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija Pia Selroos sanoo.
– Kolmansista maista Suomeen tulevista arkkitehdeistä yksi ryhmä ovat puolison perässä tulevat. Toinen ryhmä on opintojen kautta tulevat. Jos puhutaan ulkomaisista opiskelijoita, jotka haluaisivat jäädä, niin kyllähän se esitys nostaa riman usein kohtuuttoman korkeaksi.
– Asiantuntijoiden pitkien rekryprosessien lisäksi rakentaminen on hyvin suhdanneherkkä ala, Selroos sanoo. Parhaillaan on menossa rakentamisen osalta heikompi vaihe, joka selvästi näkyy työllisyydessä.
– Tässä suhdanteessa natiiveidenkin on vaikea työllistyä.
Tutkijoilla oma oleskelulupakäytäntö
Tutkimustyö on hyvin kansainvälinen ala, mutta hallituksen kaavailut eivät suoraan kosketa suurinta osaa kolmansien maiden tutkijoista.
– Tutkijat ovat Suomessa pääsääntöisesti tutkijan oleskeluluvalla. Tässä on pohjana EU:n direktiivi, jonka mukaan kansainvälisillä tutkijoilla ja opiskelijoilla on omat oleskelulupansa, joita koskevat niiden lupien ehdot. Kuuden kuukauden aikaraja saattaa koskea etenkin yksityisen sektorin tutkijoita, jos he ovat maassa työperusteisella oleskeluluvalla, kertoo Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.
Kuuden kuukauden aikaraja saattaa koskea etenkin yksityisen sektorin tutkijoita, jos he ovat maassa työperusteisella oleskeluluvalla, kertoo Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.
Tutkijan työ on yleisesti tempoilevaa, ja siihen muutaman kuukauden työllistymisvaatimukset sopivat heikosti.
– Tutkimusrahoitukset ovat usein määräaikaisia, ja niiden väliin osuu myös katkoksia. Tutkijoiden rekrytointiprosessit ja rahoitushaut ovat usein pitkiä, joten uuden työn löytäminen voi kestää, Ijäs-Idrobo toteaa.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Jin Parkin kotialbumi (Jin Park), Helena Hagberg (Jari Jokinen), Opa Latvala (Ted Apter), Laura Mendelin (Pia Selroos) ja Sanna Kaesmae (Miia Ijäs-Idrobo)
Akava pitää ehdotettua suoja-aikaa liian lyhyenä
Työ- ja elinkeinoministeriön lakiesityksen mukaan erityisasiantuntijoilla ja yli kaksi vuotta Suomessa työskennelleillä olisi kuusi kuukautta aikaa uuden työn etsimiseen.
Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, maassa oleskelun edellytykset lakkaavat ja hänen tulisi poistua Suomesta.
Kuusi kuukautta aikaa uuden työn löytämiseen olisi:
- erityisasiantuntijoilla ja startup-yrittäjillä (mukaan lukien EU:n sininen kortti)
- yritysten ylimmällä ja keskijohdolla
- yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla sekä
- kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla työntekijöillä
Suoja-aika liian lyhyt uudellentyöllistymiseen
Akava pitää suoja-aikaa liian lyhyenä ja katsoo, että hallituksen esityksellä olisi kielteisiä vaikutuksia kansantalouteen ja se vaikeuttaisi kansainvälisten osaajien saatavuutta. Ehdotus ei anna riittävän pitkää suoja-aikaa työttömäksi jääneelle etsiä uusi työpaikka. Se ei ota huomioon rekrytointiprosessien hitautta ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien pieniä työmarkkinoita Suomessa, mikä usein hidastaa uuden työn löytymistä.
Ns. kolmen kuukauden säännön lausuntokierros päättyi 16. elokuuta 2024. Lausuntomme on käytettävissä osoitteessa
Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä yhä matala
Tuorein Akava Works -maahanmuuttokatsaus kertoo, että huhti–kesäkuussa 2024 myönnettiin 12 125 oleskelulupaa, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Työn ja perheen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät laskivat, mutta opiskelijoiden lupamäärien nousu vei oleskelulupien kokonaismäärän kasvuun. Etenkin työntekijöille myönnettyjen oleskelulupien väheneminen selittää työlupien kokonaismäärän laskua. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on laskenut pitkään ja se on yhä matala aiempiin vuosiin verrattuna. Niiden laskusuunta näyttää olevan tasaantumassa.
Lue Akava Works -maahanmuuttokatsaus
