Mitä eläkeneuvottelut ja eläkeuudistus tarkoittavat?

Miksi työeläkejärjestelmää pitää uudistaa jälleen?

Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä koettelee syntyvyyden lasku, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko talouskasvu. Työeläkejärjestelmää pitää huoltaa toimintaympäristön muuttuessa.

Eläkeneuvottelujen taustalla on hallitusohjelman tavoite, että tammikuun 2025 loppuun mennessä selvitetään tarvittavat työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi.

Muutosten pitää vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Lisäksi pitää löytää keinot työeläkevakuutusmaksutason vakauttamiseen pitkällä aikavälillä, jotta työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin. Hallitusohjelmassa on myös työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita työeläkejärjestelmää koskevia kirjauksia.

Millaisella kokoonpanolla neuvotteluja käydään?

Eläkeuudistuksen valmistelua tekee kaksi työryhmää: työmarkkinajärjestöjen ehdotusta valmisteleva neuvotteluryhmä ja ministeriöiden asettama kolmikantainen työryhmä.

Työmarkkinajärjestöjen ehdotusta valmistelevassa neuvotteluryhmässä ovat Akavasta mukana johtava asiantuntija Katri Ojala ja työmarkkinaekonomisti Eugen Koev. Ryhmä kuulee asiantuntijoita muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Eläketurvakeskus ETK:sta ja työeläkealalta.

Ministeriöiden asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö sekä työmarkkinajärjestöt ja asiantuntijajäsenenä ETK. Akavaa edustaa Katri Ojala.

Millä aikataululla neuvotteluja käydään ja miten asia etenee työryhmien työn pohjalta?

Molempien työryhmien työn on määrä olla valmiina tammikuun 2025 loppuun mennessä. Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät uudistuksen sisällöstä yhteisymmärrykseen, valtiovarainministeriö ja ETK arvioivat kolmikantaisessa työryhmässä, täyttääkö se tavoitteet. Sen jälkeen hallitus päättää, alkaako työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen toimeenpano eli lainvalmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä. Hallituksen esitys käsitellään aikanaan eduskunnassa, minkä jälkeen muutoksia sovelletaan tarvittavia siirtymäaikoja noudattaen.

Ellei sopua synny työmarkkinajärjestöjen kesken, maan hallitus tekee poliittiset päätökset jatkotoimista.

Milloin työeläkejärjestelmää on uudistettu viimeksi?

Edellinen laajempi eläkeuudistus tuli voimaan vuonna 2017. Sopimus tästä uudistuksesta syntyi vuonna 2014. Pienempiä muutoksia työeläkejärjestelmään tehdään jatkuvasti.

Vuonna 2017 nostettiin eläkeikää, tehtiin muutoksia työeläkkeen karttumiseen ja otettiin käyttöön kaksi uutta eläkelajia, osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Tavoitteena oli kannustaa pidempiin työuriin, varmistaa työeläkkeiden rahoituksen kestävyys ja huomioida julkisen talouden kestävyysvaje.

Miten työeläkkeet rahoitetaan?

Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Työeläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkevakuutusmaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Työssäkäyvä sukupolvi rahoittaa siten eläkkeellä olevien työeläkkeitä.

Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva: osa työeläkevakuutusmaksuista siirretään jatkuvasti syrjään, rahastoon. Työeläkevakuuttajat sijoittavat varat ja sijoitustuottoja hyödynnetään tulevien työeläkkeiden maksamisessa. Rahastoinnin osuus voi muuttua vuosittain riippuen taloudellisista olosuhteista ja työeläkevakuutusmaksujen tasosta.

Paljonko Suomessa on eläkkeensaajia?

Vuonna 2023 Suomessa asuvista yli 16-vuotiaista 33,2 prosenttia oli eläkkeensaajia ETK:n tietojen mukaan. Tämä väestöosuus tarkoittaa noin 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Nämä luvut eivät sisällä perhe-eläkkeen saajia. Eläkkeellä olevan väestön osuus vaihtelee eri puolilla Suomea. Se on korkein Etelä-Savossa, jossa 39,3 prosenttia väestöstä saa vanhuuseläkettä.

Vuonna 2023 Suomessa oli keskimäärin 2 292 000 palkansaajaa ja keskimäärin 320 000 yrittäjää, kertoo Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus.

Mitä Akava painottaa neuvotteluissa?

Työeläkejärjestelmän pitää pysyä vakaana ja luotettavana. Pidämme Akavassa keskeisenä, että ihmiset voivat luottaa työeläkejärjestelmään ja saavat aikaa varautua mahdollisiin muutoksiin. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on myös tärkeää.

Muutosten taustaksi tarvitaan huolellinen valmistelu ja riittävä tietopohja, jota asiantuntijaorganisaatiot tuottavat työryhmille. Neuvottelut vaativat työrauhaa, joten niiden aikana emme kommentoi työryhmien työn etenemistä tai keskustelujen sisältöä.

Mitä eliniän piteneminen tarkoittaa työeläkejärjestelmän kannalta?

Kun ihmiset elävät yhä iäkkäämmiksi, työeläkkeitä maksetaan pidemmän aikaa. Suomalaisten elinikä on pidentynyt viime vuosikymmeninä: 65-vuotiaan miehen elinajanodote oli vuonna 1990 vajaat 14 vuotta, naisen lähes 18 vuotta. Vuonna 2021 vastaava elinajanodote oli 65-vuotiaalle miehelle 18,5 vuotta ja naiselle 21,9 vuotta.

Vuosina 2005 ja 2017 voimaan tulleissa eläkeuudistuksissa otetiin huomioon eliniän pidentyminen nostamalla vanhuuseläkeikää ja ottamalla käyttöön elinaikakerroin. Sen avulla rajoitetaan elinajan pitenemisestä aiheutuvaa eläkemenojen kasvua ja kannustetaan työssä jatkamiseen.

Työeläkejärjestelmän kestävyydelle on tärkeää, että ihmiset jaksavat työssään ja että ikäsyrjintä saataisiin poistettua työelämästä.

Millainen käsitys suomalaisilla on työeläketurvasta ja työeläkejärjestelmästä?

ETK:n Eläkebarometri 2024 -kyselyn mukaan luottamus työeläkejärjestelmään on pysynyt korkeana: 70 prosenttia suomalaisista kertoi luottavansa työeläkejärjestelmään. Eläketurvan tuntemus pysyi ennallaan, mutta aiempaa paremmin tiedettiin, että lykkäämällä eläkkeelle jäämistä voi korottaa eläkettään. Yhä useampi luotti siihen, että työeläke takaa kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille ja eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessakin.

Jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa, työperäisen maahanmuuton lisääminen nähtiin mieleisimpänä vaihtoehtona. Seuraavaksi mieleisimpiä keinoja olivat eläkemaksujen nostaminen ja pyrkimys parantaa sijoitustoiminnan tuottoja lisäämällä riskinottoa. Eläkkeiden leikkaukseen suhtauduttiin selvästi kielteisesti.

Yrittäjän eläkelakiin (YEL) tuli muutos vuonna 2023. Uudistetaanko yrittäjäeläkettä osana työeläkeneuvotteluja?

Nyt käytävät eläkeneuvottelut koskevat vain palkansaajien työeläketurvaa. Yrittäjän eläkelakiin tehdyn muutoksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana aloitetaan kuitenkin arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista.

Miten yrittäjän eläketurva toimii?

Yrittäjät maksavat työtulonsa mukaista YEL-maksua, joka on heidän sosiaali- ja eläketurvansa perusta. YEL-työtulo määrittää yrittäjän tulevan eläketurvan tason ja antaa pohjan myös muulle yrittäjän ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle.

Teksti: Ritva Siikamäki, Akava

Kuvituskuva Lehtikuva, Emmi Korhonen

Lue lisää aiheesta

Akavan lausunto työryhmän mietinnöstä julkisuuslain ajantasaistamisesta

Akava katsoo lausunnossaan oikeusministeriölle, että työeläkejärjestelmän ja sen toimijoiden erityispiirteet on tarpeellista ottaa huomioon. Julkisen vallan käytön käsite on oikeuskäytännössä vakiintunut ja nykyinen julkisuuslain soveltamisala on työeläkejärjestelmässä selkeä.

22.2.2024

Lausunnot

Eläke-edut

Eläke karttuu työuran mukaan. Työllä ansaitun eläkkeen suuruus määräytyy tehtyjen työvuosien ja ansaitun palkan mukaan. Työntekijöiden eläketurvan järjestää työnantaja. Yrittäjän pitää huolehtia itse yrittäjäeläkkeestään.

2.11.2023

EK, KT, SAK, Akava ja STTK aloittavat keskinäiset eläkeuudistusneuvottelut

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK aloittavat maan hallituksen pyynnöstä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Järjestöjen tavoitteena on laatia yhteinen ehdotus valtiovallalle uudistuksen toteuttamisesta tammikuun 2025 loppuun mennessä.

20.10.2023

Verkkouutiset

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain muuttamisesta

Akava katsoo lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle muun muassa, että lisäeläkelaitoksen toimiva hallinto varmistaa osaltaan, että vakuutetut edut voidaan turvata ja karttuneet lisäeläkkeet maksaa eläkkeensaajille. On tärkeää varmistaa vakuutettujen ja eläkkeensaajien edustus hallinnossa ja huolehtia siitä, että edustajina on halukkaita ja asiantuntevia henkilöitä.

31.8.2023

Lausunnot

Työeläkejärjestelmää huolletaan jatkuvasti

Työeläkejärjestelmässä on varauduttu väestörakenteen muutoksiin ja ikääntymisen vaikutuksiin huomattavasti paremmin kuin yhteiskunnan muilla lohkoilla. Työmarkkinakeskusjärjestöillä on keskeinen asema työeläkejärjestelmän ja eläkepolitiikan kehittämisessä. Työeläkejärjestelmää on kyetty kehittämään työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksilla niin, että ratkaisut ovat olleet riippumattomia poliittisista suhdanteista. Tämä on mahdollistanut työeläkejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen, mikä on kaikkien yhteinen etu.

10.3.2023

Blogit