Päivitämme sisältöä säännöllisesti ja olemme koonneet artikkelin yhteyteen linkkejä eri toimijoiden ohjeistuksista. Artikkeli on päivitetty 20.3. kello 11:35.
Suomi on poikkeusoloissa
Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus linjasi 16. maaliskuuta lisätoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on hidastaa koronavirustartuntojen leviämistä sekä suojella riskiryhmiä. Linjaukset ovat voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti.
Työnantajalle mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa
Valtioneuvosto antoi 17.3.2020 valmiuslain nojalla asetuksen, jolla pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Asetus tuli voimaan 18.3.2020.
Asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Irtisanomisajan pidentämistä ei kuitenkaan sovelleta poliisitoimessa.
Työnantaja voi keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Lisäksi työnantaja voi poiketa velvollisuudesta hankkia työntekijältä suostumus ylityön tekemiseen sekä poiketa lepoaikasäännöksistä. Työnantaja voi myös pidentää työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa neljään kuukauteen, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula. Jos työnantaja käyttää näitä poikkeusmahdollisuuksia, hänen tulee kiinnittää eri tavoin huomiota työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen. Poikkeukset ovat väliaikaisia.
Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä 128/2020
Karanteeni
Olennaisin asia kaikissa tapauksissa on ilmoittaa työnantajalleen välittömästi karanteeniin joutumisesta.
Jos työntekijä joutuu karanteeniin työmatkalla, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus karanteenin ajalta. Karanteenista aiheutuvat lisäyöpymiset, päivärahat ja paluumatka kuuluvat työnantajan nekin kustannettaviksi. Jos mahdollista, työntekijän tulee tehdä työtehtäviään etätöinä.
Sen sijaan, jos työntekijä joutuu karanteeniin vapaa-ajan matkallaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Vaikka työntekijä ei pysty karanteenin takia palaamaan töihin sovitusti, tämä ei ole irtisanomisperuste. Tartuntatautipäiväraha maksetaan myös, mikäli henkilö joutuu yksityismatkallaan karanteeniin.
Palkkaa vai tartuntatautipäivärahaa
Työntekijä on turvattu ansionmenetyksen varalta, jos hän joutuu viranomaisten määräämään karanteeniin virusepidemian vuoksi tartuntatautilain perusteella. Jos työntekijä joutuu olemaan karanteenin takia poissa töistä, hänelle maksetaan karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka määräytyy palkan mukaisesti työnantajan ilmoituksen perusteella.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa ilman omavastuuta ja ilman enimmäisaikaa, joten se korvaa täysimääräisesti ansionmenetyksen. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty kotikaranteeniin. Kela korvaa ansionmenetyksen karanteenista, jonka on määrännyt kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Työnantaja voi maksaa palkkaa karanteenin ajalta kuten sairausajan palkasta on määrätty työpaikalla. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa työnantajalle siltä osin, kun työnantaja on maksanut palkkaa karanteeniin määrätyn työntekijän poissaoloajalta.
Karanteeni ei ole irtisanomisen peruste, vaan työntekijän poissaolo karanteenin takia on oikeutettua niin sanotun ylivoimaisen esteen vuoksi.
Sairastuminen ja työkyvyttömyys
Jos työntekijä sairastuu koronavirusinfektioon, toimitaan normaalien sairausajan palkanmaksuvelvoitteiden mukaisesti. Karanteenia koskevat edellä kerrotut määräykset.
Mikäli oma lapsi, perheenjäsen tai muu läheinen sairastuu, on työntekijällä oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä, esimerkiksi perheenjäsenen tai läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä ja työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Jos perheenjäsen tai lähiomainen sairastuu ja tarvitsee työntekijän läsnäoloa, on suositeltavaa sopia poissaolosta ja työnteon järjestämisestä eri keinoin, esim. työajan lyhentämisenä, etätöinä tai pitämällä muita kertyneitä vapaita.
Matkustaminen
Valmiuslain mukaisten poikkeusolojen vuoksi valtioneuvosto on tehnyt päätöksen liikenteen rajoittamisesta Suomen ulkorajoilla torstaista 19.3. klo 00 alkaen. Suomalaisia matkailijoita kehotetaan palaamaan Suomeen heti kun mahdollista.
Ulkoministeriö ohjeistaa tämän hyvin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi välttämään matkustamista ulkomaille toistaiseksi. Tämä koskee kaikkia maita ja liikennettä niin maanteitse, meritse kuin lentämällä.
Ulkomaanmatkalta Suomeen palaavan henkilön tulisi jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
Ulkomailta palaavan työntekijän tulee sopia poissaolosta ja mahdollisesta etätyöstä työnantajansa kanssa jo etukäteen. Mikäli työnteko ei ole esimerkiksi etänä mahdollista, on syytä keskustella työnantajan kanssa järjestelyistä, kuinka kahden viikon poissaolo järjestetään.
Sekä yritysten että yksityishenkilöiden on syytä tarkistaa vakuutusturva matkustettaessa.
Tapahtumiin, koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuminen
Työpaikoilla on ohjeistettava henkilökuntaa kokouksiin, koulutuksiin ja tapahtumiin osallistumisesta. THL ohjeistaa vähentämään kokouksia työelämässä ja pitämään vain välttämättömät kokoukset, joissa on oltava fyysisesti läsnä. Erityisesti yli 10 hengen tilaisuuksia ei tulisi järjestää. Etäkokous -ja muita kokousmahdollisuuksia tulee hyödyntää.
Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Myös työntekijällä on työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia. Nykyisissä olosuhteissa tulee siis erityisesti huolehtia turvallisesta työskentelystä, jotta työpaikoilla ei altistuta virukselle ja jotta kaikin toimin pyritään estämään viruksen leviäminen.
Vuosilomat
Karanteenin ajalta kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.
Karanteeni ei oikeuta vuosiloman keskeyttämiseen tai katkeamiseen. Karanteeni ei ole sairaus. Mikäli henkilö on sairastunut virukseen, on tämä peruste siirtää vuosilomaa. Työntekijä ja työnantaja voivat tietysti aina sopia, että vuosiloma keskeytyy karanteenin ajalta, jos henkilö esimerkiksi siirtyy karanteenissa tekemään etätöitä.
Palkanmaksu tai ansionsaanti ei keskeydy, sillä karanteeniin määrätty henkilö saa Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaa, joka on ansioiden suuruinen ilman omavastuuta. Työnantaja voi maksaa palkkaa ja hakea Kelalta korvauksen.
Sairaana tai oireisena ei tulla töihin
Työpaikoilla on syytä pohtia ja mahdollistaa työntekijän omailmoituksella hyväksyttävää poissaoloa vähintään kolmen päivän sairausloman takia ja epidemian nyt levitessä mahdollisesti pidemmältäkin ajalta. Lisäksi on suositeltavaa käyttää terveydenhuollon ja työterveyspalveluiden etäpalveluita infektion oireiden ilmaantuessa.
Etätyö
Viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti etätyötä ja etäkokouksia tulee nyt käyttää epidemian leviämisen välttämiseksi, silloin kun niiden käyttö on mahdollista. Monilla työpaikoilla on asiasta jo ohjeistettu. Työpaikan toimintaohjeet etätyöstä on hyvä päivittää viimeistään nyt.
Etätyö on uuden työaikalain mukaisesti virallisesti työaikaa ja siihen sovelletaan työlainsäädäntöä ja työehtosopimusten määräyksiä. Työpaikoilla on hyvä olla toimintaohjeet etätöiden tekemiseksi ja on tarvittaessa tehtävä etätyösopimukset kunkin työntekijän kanssa. Etätöiden yhteydessä on työnantajan huolehdittava tietoliikenneyhteyksistä, työvälineistä sekä vakuutusten kattavuudesta. Etätyöskentelijän tulee olla tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse tai pikaviestisovelluksilla työajan puitteissa.
Aina ei ole mahdollista tehdä etätöitä, ja nykyisessä tilanteessa on huolehdittava kaikin tavoin työntekijän ja työpaikan turvallisuudesta ja virukselle altistumisen minimoimisesta. Tilanne voi olla ahdistava, ja monella työntekijällä voivat lisääntyä kuormitustilanteet ja uupumus. Työpaikoilla on syytä huolehtia myös työntekijöiden ja työpaikan henkisestä hyvinvoinnista ja pyrittävä kaikin tavoin tukemaan niin alaisia, kollegoita kuin esimiehiä.
Jos työpaikalla on ohjeena jäädä kotiin flunssa- tai influenssaoireiden ilmaantuessa, eikä työntekijä voi toimenkuvansa puitteissa tehdä etätöitä, hänen on silloin jäätävä sairauslomalle.
Koronaepidemian aiheuttama lomautus
Koronavirusepidemia on aiheuttanut joillekin yrityksille tarvetta lomauttaa työntekijöitään. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttaminen edellyttää yt-neuvottelujen käymistä.
Lomautuksen ajalta työttömyyskassan jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos päivärahan maksamisen edellytykset täyttyvät. Jos sovit lomautuksesta, menetät oikeutesi työttömyysetuuteen.
Yritysten yhteistoimintalain mukaan työnantaja saa tehdä lomautuspäätöksen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole, on työnantajan viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.
Seuraa viranomaisten antamia ohjeita
Viranomaiset, kuten sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, kertovat muun muassa koronaviruksen leviämisestä ja siihen varautumisesta. Seuraa siis viranomaisten viestintää ja ohjeita!
Yhteishenkeä!
On hyvä, että yrityksissä on jo reagoitu monella tapaa. Jokaisella työpaikalla on syytä tarkistaa toimintaohjeet karanteenin ja sairastumisen suhteen sekä tehdä ennaltaehkäiseviä toimia. Työntekoa, kokouksia ja matkoja koskeva ohjeistus, parempi etätöiden mahdollistaminen ja omailmoituksella sairauslomalle jääminen kuuluvat tarkistettaviin asioihin, samoin hyvästä hygieniasta huolehtiminen.
Toimintaohjeiden päivitys ja niiden selkeys helpottavat osaltaan huolta omalle ja läheistensä terveydelle mahdollisesti aiheutuvasta uhasta. On hyvä jatkaa keskustelua asioista, jotka askarruttavat. Kollegoiden kanssa kannattaa puhua ja jakaa huolta. Nykyinen tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja vaikka se herättää ärtymystä, huolta ja pelkoa, on syytä toimia järkevästi, noudattaa viranomaisten ohjeita sekä tukea läheisiä, työtovereita, ystäviä ja naapureita.
Jos mieleesi tulee erityisiä kysymyksiä tai ongelmia, ole yhteydessä liittoosi.
Kuvituskuva: Ida Pimenoff
Lisätietoja:
