Rohkeasti kiinni EU:n tulevaisuuskeskustelun ehdotuksiin

Viime vuonna aloitettu EU:n tulevaisuuskeskustelu on juuri päättynyt. Kansalaisista, päättäjistä, yhdistysten edustajista ja vastaavista tahoista koottu niin sanottu tulevaisuuskonferenssi jätti suosituksensa muutama päivä sitten. Tuloksena syntyi puolensataa sivua ajatuksia ja ehdotuksia, jotka luovutetaan komission, Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käyttöön Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2022.

6.5.2022

Mukana on paljon tuttuja, mutta myös uusia ajatuksia. Ennen kaikkea pistää silmään tarve ja tahto viedä eteenpäin yhteistä unioniamme. Maailma on nopeassa muutoksessa ja emme voi jäädä seisomaan paikoillemme. Konferenssin tuotoksiin on siis paneuduttava huolella ja ennen kaikkea toimeenpantava sen suosituksia.

On nähtävissä, että tulevaisuuskonferenssin ajatuksia voi hyödyntää nopeallakin aikataululla kahdella alueella. Nykyisen komission kautta on parisen vuotta jäljellä ja se ehtii valmistella joitain aloitteita. Parin vuoden kuluttua on myös vuorossa Euroopan parlamentin vaalit ja uuden komission toimintaohjelman eli EU:n hallitusohjelman valmistelu.

Kolmas alue olisi EU:n perussopimuksen muuttaminen. Tulevaisuuskonferenssin suosituksista vain 12 prosenttia vaatii tällaisia sopimusmuutoksia, mutta monet niistä olisivat tärkeitä. Esimerkiksi täyden yksimielisyyden vaatimus rasittaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Miksi tietyissä oikeusvaltiokysymyksissä 1–2 maata pystyy torpedoimaan edistyksen? Näistäkin syistä ainakin keskipitkällä aikavälillä tarvitaan perussopimuksen muutoksia.

Pohdittaessa suhtautumista tulevaisuuskonferenssin suosituksiin meidän on vastattava yhteen peruskysymykseen: haluammeko vahvan vai heikon EU:n? Akavassa olemme päätyneet siihen johtopäätökseen, että vahva Eurooppa merkitsee myös vahvaa Suomea. Mitkä olisivat Suomen mahdollisuudet esimerkiksi neuvotella yksin Kiinan kanssa suotuisia sopimuksia? Sisämarkkinoista hyötyvät lukemattomat yrityksemme ja osaajamme. Ja niin edelleen.

Tulevaisuuskonferenssin ehdotuspatterissa on valtava määrä harkinnan arvoisia ehdotuksia. Monien erinomaisten ehdotusten joukosta haluaisin nyt nostaa esiin kolme.

I) Brexit ja itärajan sulkeutuminen ovat merkinneet muureja Suomen kaupalle ja työpaikoille. Vastatoimenpiteenä tarvitsemme tulevaisuuskonferenssin suosituksen pohjalta uudet kauppasopimukset esimerkiksi Intian, Australian ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Nämä kaikki ovat ajankohtaisia hankkeita ja myös EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP-sopimus olisi elvytettävä.

II) EU-Eurooppa ei saa ”aivoköyhtyä” ja sen on oltava houkutteleva osaajille, toteaa tulevaisuuskonferenssi. Komissio esittikin äskettäin eurooppalaista osaajapankkia, joka yhdistäisi osaajat ja heitä tarvitsevat tahot. Tarvitsemme entistä tanakammat koulutus- ja tutkimusohjelmat EU:lle.

III) Fossiilivapaa energia on paitsi luontoystävällistä, myös Venäjävapaata. Emme enää myötävaikuttaisi uusien sotaretkien rahoittamiseen ja Suomella on tässä asiassa valtavat vientimahdollisuudet. Ei turhaan puhuta Pohjanlahdesta uutena Persianlahtena ja yksin Ahvenmaa pystyisi tuottamaan tuulivoimalla sata kertaa oman energiatarpeensa.

Suomessa on tulevaisuuskonferenssin esityksissä näkynyt julkisuudessa toistaiseksi lähinnä ylikansallisesti valittava osuus Euroopan parlamentin jäsenistä. Ei tämäkään olisi mahdoton ajatus, jos väestöltään pienten jäsenmaiden äänikertoimia korotettaisiin.

Rohkean ja ennakkoluulottoman otteen tulisi olla Suomen lähestymistapana, kun toivottavasti nyt tartumme tulevaisuuskonferenssin työn tuloksiin. Älkäämme nostako kärkeen torjuttavia ajatuksia, vaan niitä, joiden soisi toteutuvan.

Hyvää Eurooppa-päivää!

Sture Fjäder, puheenjohtaja