Sosiaalityöntekijä Raine Surakalla on takana jo useampi työpaikan järjestämä purkukeskustelu, jossa käydään läpi työssä eteen tulleita rankkoja tilanteita.
Surakan työpaikka on Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Hän menee työparinsa kanssa paikalle, kun tarvitaan apua vaikka onnettomuuksissa tai väkivaltatilanteissa.
– Purkukeskusteluissa käydään ammattilaisen kanssa läpi työn tapahtumat sekä niistä nousevat tunteet, Surakka kertoo.
– Purkukeskustelu järjestetään työpaikalla nopeasti. Itsekin voi sitä tarvittaessa pyytää, jos vaikka lastensuojelukeikalla on ollut uhkaava tilanne.
Surakalla on työssään jo pitkä kokemus, ja sen ansiosta yleensä yksi purkukeskustelu riittää.
– Purku tehdään työparin kanssa. Se auttaa, kun saa parista peilauspintaa. Se on myös suojaava tekijä, että ei ole yksin.
– Toisinaan työn rankat tapahtumat eivät mene ohi, vaan ahdistavat näyt palaavat mieleen uudestaan. Jos mielikuvat alkavat vaivaamaan, silloin on mahdollista saada EMDR-silmäliiketerapiaa, Surakka kertoo.
EMDR-terapiassa tehdään silmillä erilaisia liikesarjoja. Niiden avulla traumaattisen kokemuksen aiheuttamat muistot järjestellään uudestaan, jotta niitä olisi helpompi käsitellä. Hoidon avulla ahdistava kokemus neutralisoituu.
– Työnohjauksesta haetaan apua työn kuormitukseen sekä siihen, että rankkoja asioita pystyy purkamaan, Surakka kertoo.
Akuutin terapian lisäksi Surakan työpaikalla jokaiselle työntekijälle kuuluu työnohjaus.
– Työnohjauksesta haetaan apua työn kuormitukseen sekä siihen, että rankkoja asioita pystyy purkamaan, Surakka kertoo.
Kun jatkuvasti on tekemisissä elämän varjopuolen kanssa, voiko siltä välttyä, että omakin maailma synkkenee?
– Pitää tiedostaa riskit, elämään kuuluu surullisiakin tapahtumia. Vaara on olemassa, että työ alkaa liikaa vaikuttaa ihmissuhteisiin ja arkeen, Surakka sanoo.
Vapaa-aika ja huolehtiminen omasta hyvinvoinnista, levosta, liikunnasta ja läheisistä on Surakan mukaan tärkeää rankassakin työssä jaksamisessa.
Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä henkinen tuki on Surakan mukaan kunnossa.
–Tiedän, että muualla Suomessa tässä on haasteita, hän sanoo.
Purkukeskustelut osana työsuojelua
– Poliisissa panostetaan myös työntekijöiden henkisestä kunnosta huolehtimiseen. Rankkojen työtilanteiden jälkeen järjestetään nopeasti koko ryhmälle tai henkilökohtaisesti purkukeskustelu, kertoo Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen.
– Poliisissa panostetaan myös työntekijöiden henkisestä kunnosta huolehtimiseen. Rankkojen työtilanteiden jälkeen järjestetään nopeasti koko ryhmälle tai henkilökohtaisesti purkukeskustelu, Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen kertoo.
Purkukeskusteluja pystytään järjestämään koko Suomessa. Purkukeskustelun vetää poliisihallinnon kouluttama ohjaaja.
– Joka asemalla ei ole ammattilaista pitämään keskustelua. Jos ei ole, sitten ajetaan paikalle tai purkukeskustelua tarvitseva tulee toisaalle. Mikä vain on helpointa.
– Esimiehellä on vastuu seurata alaisten kuntoa, jos työssä on ollut rankka tilanne, Väyrynen sanoo.
– Itse ei tarvitse nostaa kättä pystyyn, jos joku asia jää vaivaamaan. Työssä ollaan tiiviisti toisten kanssa, esimiehen ja työkavereiden on mahdollista huomioida muutokset käytöksessä. Apu pitää saada ajoissa.
Poliisissa järjestetään myös ammattilaisten vetämiä posttrauma-työpajoja, joissa käydään läpi asioita, jotka ovat jääneet painamaan sekä sitä, millainen poliisin työ on suhteessa ihmisen perusrakenteeseen.
– Ihminen on rakennettu niin, että hän ajattelee elämästä positiivisesti. Meillä työ rikkoo tämän perusturvan, ja se kuuluu tiedostaa.
– Poliisin työssä on myös ymmärrettävä ihmisluontoa, Väyrynen sanoo.
– Ensin elvytetään lasta, joka kuolee ja sitten seuraava tehtävä voi olla pysäköintivirhemaksun antaminen, ja siinä ihminen saattaa vaikkapa huutaa poliisille. Sellainen kysyy paljon mielenhallintaa.
– Posttrauma-työpajat on tarkoitettu erityisen vaikeissa työtilanteissa olleiden tueksi jälkitoimena, kun kriittisen tilanteen kokemisesta on vähintään puoli vuotta. Työpajat soveltuvat myös rankan kumulatiivisen stressin käsittelyyn. Paikkoja työpajoihin on kuitenkin valitettavan vähän, Väyrynen sanoo.
– Kumulatiivinen stressi kuormittaa varsinkin lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa. Tähän löytyy lisääkin apukeinoja, Väyrynen sanoo.
– Työterveyshuollon kautta pääsee myös psykologin puheille ja työterveyshuolto voi tarvittaessa järjestää työnohjausta.
– Poliisin kuormitus on viime aikoina saanut uusia piirteitä. Sosiaalisen median kautta tuleva maalittaminen lisää henkistä kuormaa, Väyrynen sanoo. Väkivalta viranomaisia kohtaa on myös lisääntynyt, vaikka kyselyissä se ei välttämättä näy.
–Poliisin työhön kuuluu väkivallan sietämistä ja kyky arvioida riskejä. Poliisi on oppinut sietämään normaalia enemmän erinäistä asiatonta käytöstä ja uhkailua, vaikka se ei työn kuvaan kuulukaan. Aina on asiakkaita, jotka joka kerta sanovat, että tapan sut.
Poliisilla on välineitä henkisen kuormituksen hoitamiseksi, mutta määrärahat ovat jatkuvasti paineen alla.
– Työpajat, purkukeskustelut ja työnohjaus ovat kuitenkin varsinaisten poliisin tehtävien rinnalla ylimääräistä työtä, Väyrynen toteaa.
Oikeudenhoidossa Juristiliiton uravalmennuksesta apua
Oikeussalissa tuomarit, syyttäjät ja puolustusasianajajat jatkavat siitä, mihin poliisi lopettaa työnsä.
– Asianajajilla on vielä joskus ristiriitaa sen kanssa, millaisten asioiden kanssa he joutuvat työskentelemään, Juristiliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen sanoo.
– Jos työpaikalla tai lähipiirissä ei ole ketään kenen kanssa puhua, kannattaa varata aika keskusteluun uravalmentajan kanssa. Uravalmennus on Juristiliiton jäsenille ilmainen palvelu, sanoo Juristiliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen.
Jos rankat työasiat alkavat kasautua, olisi tärkeää puhua jonkun kanssa, eikä vain kantaa taakkaa itsekseen.
– Jos työpaikalla tai lähipiirissä ei ole ketään kenen kanssa puhua, kannattaa varata aika keskusteluun uravalmentajan kanssa. Uravalmennus on Juristiliiton jäsenille ilmainen palvelu, Hännikäinen sanoo.
Uravalmennuksessa voidaan keskustelemalla purkaa asioita sekä opetellaan tapoja, joiden avulla rankka työ ei jää liikaa vaivaamaan. Tärkeässä osassa on tunteiden tunnistaminen ja niiden käsitteleminen.
– Valmennusta tehdään niin ryhmissä kuin henkilökohtaisestikin. Ryhmässä voi saada tukea siitä, että huomaa muidenkin miettivän samanlaisia asioita, Hännikäinen kertoo.
– Uravalmennuksessa käsitellään syvällisiä ja vaikeita teemoja, mutta se ei ole terapiaa. Meillä on eettinen velvollisuus arvioida tilanne, jos on tarvetta myös muulle avulle.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Raine Surakan kotialbumi, Katja Almgren (Tero Väyrynen), Nina Kaverinen (Heidi Hännikäinen). Kuvituskuvassa Tero Väyrynen.
