– Suomen korkeakoulutus on luonteva tapa houkutella maahan kansainvälistä työvoimaa, toteaa vanhempi tutkija Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Yhdysvallat ja Britannia ovat avanneet korkeakoulunsa ulkomaisille opiskelijoille. Molemmissa maissa suuri osa innovaatioista on näiden osaajien luomia, Karhunen toteaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen on selvittänyt, kuinka moni ulkomaalainen akateeminen on jäänyt Suomeen valmistumisensa jälkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -hankkeella houkutellaan työelämässä jo olevia korkeakoulutettuja osaajia Suomeen, mutta heistä kilpailee moni muukin maa.
Vuonna 2016 ulkomaisia korkea-asteen opiskelijoita oli Suomessa 23 000. Osuus on 8 prosenttia kaikista Suomen opiskelijoista.
Karhusen mukaan korkeakoulujen ulkomaalaiskiintiöitä tulisi laajentaa, jotta suomalaisten korkeakoulutukseen haluavien ei tarvitsisi kilpailla opiskelupaikasta ulkomaalaisten kanssa.
– Osaajat ovat ainut kilpailukykytekijä, joka meillä on.
Työpaikoissa kulttuurieroja
TE-toimistoissa oli helmikuun alussa avoinna 27 300 työpaikkaa, joista ainakin noin 9 000 akateemisen tutkinnon suorittaneille.
Akavan erityisasiantuntija Miika Sahamies toteaa, että avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden välillä on edelleen kohtaanto-ongelmaa. Esimerkiksi tekniikan aloilla tarvitaan usein erikoisosaamista, jota suomalainen koulutus ei tuota riittävästi yritysten tarpeisiin.
Alat eroavat toisistaan myös kulttuuriltaan.
– On aloja, jotka ovat selkeästi kansainvälisempiä kuin toiset. Esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton jäsenkunta on hyvin kansainvälistä, Sahamies toteaa.
Verkostoja tarvitaan
Ulkomaalaisista opiskelijoista 60–70 prosenttia jää Suomeen kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Karhunen ja hänen kollegansa akatemiatutkija Charles Mathies Koulutuksen tutkimuslaitoksesta selvittivät vuosina 1999-2011 valmistuneiden tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Tuloksista kerrotaan TEM:n Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 -julkaisussa.
– Opintojen aikana luodut sosiaaliset ja ammatilliset verkostot auttavat ulkomaalaisia jäämään maahamme, Karhunen kertoo.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat myös maksavat koulutuksensa suhteellisen nopeasti takaisin veroina, jos he työllistyvät koulutustaan vastaavaan työhön. Ulkomaalaistaustaiset tutkinnon suorittaneet työllistyvät hieman kantasuomalaisia heikommin. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli tutkimusajankohtana 77-81 prosenttia. Suomalaisten korkeakoulusta valmistuneiden työllisyysprosentti oli 88 - 91 prosenttia.
Suomen kieli haltuun
Claire Delhom kiinnostui Suomesta jo teini-ikäisenä.
Claire Delhom valmistui keväällä 2019 Taideyliopiston Sibelius-akatemian Arts Management -maisteriohjelmasta. Hän on kotoisin Etelä-Ranskasta, Aix-en-Provencen läheltä, puhuu äidinkielenään ranskaa sekä sujuvasti suomea ja englantia.
– En ole tullut kohdelluksi Suomessa huippuosaajana, Delhom toteaa ykskantaan.
Hän on niitä harvoja ulkomaalaistaustaisia kulttuurialan korkeasti koulutettuja, jotka ovat työllistyneet omalle alalleen. Se on tosin monen palkattoman työvuoden tulosta, joiden aikana Delhom on keskittynyt opettelemaan suomen kielen ja luomaan ammattinsa kannalta tärkeitä verkostoja. Nyt hän tuottaa uutta kesäfestivaalia, Midsummer Madnessia.
– En ole tullut koskaan syrjityksi vieraan aksenttini takia, mutta työuran rakentaminen ulkomaalaisena on ollut pitkä prosessi.
Delhomin opiskelukavereista sekä hänen ulkomaalaistaustaisista ystävistään muutamat ovat työllistyneet oman alansa ulkopuolelle ja muutamat poistuneet maasta.
– Suomi voisi tehdä jotakin houkutellakseen meidät pysymään täällä.
Dörrenin avulla kontakteja
Akavan erityisasiantuntija Miika Sahamies kannustaa korkeakoulutettuja rekisteröitymään Dörren-verkostoitumisalustan käyttäjäksi. Dörrenin tavoite on auttaa maahanmuuttajia työnhaussa ja työllistymisessä.
Akava on mukana vahvistamassa maahanmuuttajien verkostoitumista ja sitä kautta työllistymistä Luckanin neuvonta- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Tammikuussa avatun Dörren-portaalin tarkoituksena on auttaa korkeakoulutettuja maahanmuuttajia luomaan verkostoja työllistyneiden korkeakoulutettujen kanssa.
– Sitran tutkimusten mukaan seitsemän kymmenestä työpaikasta löytyy verkostojen, ei työpaikkailmoitusten kautta. Näitä verkostoja luodaan Dörren.fi-portaalin avulla, Akavan Sahamies kertoo.
Teksti: UP/Tiina Tenkanen
Kuvat: Kuvituskuva Ida Pimenoff, muut kuvat Tiina Tenkanen
