Miksi Akava on hyväksynyt sopimukseen, joka heikentää akavalaisten työehtoja ja hieman myös ostovoimaa?
Akavan tavoitteena oli solmia sopimus, joka parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, julkisen talouden kestävyyttä ja ennen kaikkea työllisyyttä. Suomessa on jo lähes 60 000 korkeakoulutettua työtöntä. On pakko tehdä ratkaisuja, joilla saamme vähennettyä työttömyyttä tai ainakin katkaistua sen kasvun.
Ratkaisujen ensisijainen tarkoitus on parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä ja sen kautta lisätä uusien työpaikkojen määrää. Maan hallitus on puolestaan luvannut tehdä veroratkaisuja, joilla tuetaan palkansaajien ostovoimaa.
Akavan mielestä ratkaisu oli tehtävä sopimalla. Sopimus on molemmille osapuolille ehdottomasti parempi ratkaisu kuin pakkolait, jotka olisivat olleet epätasapuolisia ja pahimmillaan monimutkaistaneet työehtojen tulkintaa ja jäykistäneet sopimista työpaikoilla.
Mitä palkoista ja muista työehdoista on sovittu?
Voimassa olevien työehtosopimusten sopimuskausia jatketaan 12 kuukaudella palkkoja korottamatta.
Aikaisemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan aiemmin sovitun mukaisesti. Keskusjärjestöjen sopimat työehtomuutokset neuvotellaan alakohtaisiin työehtosopimuksiin 31.5.2016 mennessä. Ratkaisu tuo työrauhaa ja ennakoitavuutta työmarkkinoille syksyyn 2017 saakka. Tällä on merkittävä vaikutus myös kilpailukykyyn.
Työaikaa pidennetään palkkaa muuttamatta 24 tunnilla vuodessa. Julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019.
Palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja nostetaan ja työnantajien maksuja alennetaan. Miksi?
Tavoitteena on madaltaa yksikkötyökustannuksia, jotta kilpailukyky paranee, vienti elpyy ja saadaan lisää työtä Suomeen. Yrityksillä on nyt näytön paikka, että tällä sopimuksella saatava kilpailukykyhyöty käytetään myös työllistämiseen.
Akava ei halunnut vaarantaa tulevien sukupolvien eläkkeiden rahoitusta. Tehdyillä muutoksilla ne eivät vaarannu.
Kuinka paljon sosiaalivakuutusmaksut nousevat?
Palkansaajien osuutta sosiaalivakuutusmaksuista kasvatetaan asteittain. Muutokset koskevat työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja.
Vuodesta 2018 alkaen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret. Vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 korotus on 0,4 prosenttiyksikköä. Vastaava alennus työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun on 0,85 prosenttiyksikköä.
Eläkeuudistuksen yhteydessä sovituista työeläkemaksuista poiketen työntekijän osuutta maksuista korotetaan 0,2 prosenttiyksikköä ja työnantajan maksua alennetaan samalla määrällä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Vuosina 2019–2020 työntekijän maksuosuus nousee yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työeläkemaksun kokonaistaso on 24,4 prosenttia.
Työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan vuoden 2017 alussa 0,94 prosenttiyksikköä, seuraavan vuonna 1,00 prosenttiyksikköä ja 1,04 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Pysyväksi alennukseksi jää vuodesta 2020 eteenpäin 0,58 prosenttiyksikköä. Alennus koskee kaikkia työnantajia, ja se rahoitetaan sopimuksen julkiselle sektorille synnyttämillä säästöillä. Palkansaajien maksuja ei siis koroteta.
Saivatko palkansaajat maksujen korotuksista mitään vastineeksi?
Maksuosuuksien muutosten myötä palkansaajaedustajien määrä kasvaa työttömyysvakuutusrahaston ja työeläkeyhtiöiden hallinnoissa. Jatkossa työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa on puolet työnantajien ja puolet palkansaajia edustavien keskeisten keskusjärjestöjen edustajia. Työeläkeyhtiöiden hallinnoissa palkansaajaedustajien määrä kasvaa kolmannekseen nykyisen neljänneksen sijaan.
Työttömyysturvaetuuksien turvaamiseksi sovittiin Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin kasvattamisesta.Suhdannepuskuri on mekanismi, jonka avulla tasataan ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia.
Puskurin enimmäismäärä nostetaan seitsemän prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta. Työttömyysvakuutusmenojen nopeaan kasvuun voidaan siten reagoida nykyistä suuremmalla lainanotolla. Vuonna 2019 työmarkkinajärjestöt valmistelevat esityksen suhdannepuskurin uudesta, nykyistä viittä prosenttia suuremmasta tasosta.
Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasaukseen käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2016–2017.
Työeläkemaksun osalta palkansaajamaksun nostaminen oli parempi vaihtoehto kuin työeläkerahastojen käyttö väliaikaiseen maksunalennukseen. Akava ei missään vaiheessa kannattanut ns. EMU-puskurin käyttöä, koska silloin olisi syöty nuorten ja tulevien sukupolvien eläketurvaa ja sen rahoitusta.
Kaikkien työaikaa pidennetään 24 tuntia eli noin kolme päivää palkkatasoa muuttamatta. Tarkoittaako tämä nyt arkivapaiden eli muun muassa loppiaisvapaan poistamista?
Ei välttämättä. Työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat nyt kevään aikana sopimusaloittain siitä, kuinka työajan pidennys kullakin alalla toteutetaan.
Akavan tavoitteena on ollut yhteiskuntasopimusneuvotteluiden alusta saakka, että työn hintaa alennettaisiin palkkaleikkausten ja ostovoiman rapauttamisen sijaan mieluummin lisäämällä hieman työaikaa ja nimenomaan siten, että kukin sopimusala saa valita sille parhaiten sopivan keinon.
Ratkaisulla leikataan julkisen sektorin lomarahoja. Millä tavoin julkisen sektorin työvoimakustannukset vaikuttavat vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyyn?
Viime kädessä yksityinen sektori rahoittaa julkista sektoria. Alentamalla myös julkisen sektorin työvoimakustannuksia pidetään huolta siitä, että ei synny veronkorotuspaineita. Julkisen sektorin työvoimakustannusten eli julkisten menojen aleneminen mahdollistaa yksityisen työnantajan sairausvakuutusmaksun alentamisen.
Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajan. Leikkaus koskee kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä. Tämä keino on tasapuolisempi kuin pitkien lomien leikkaus. Lisäksi se vaikuttaa julkisen sektorin työvoimakustannuksiin nopeammin ja tehokkaammin kuin lomaleikkaukset olisivat tehneet. Tällä keinolla saadaan lomaleikkauksia paremmin toteutettua maan hallituksen vaatimaa kilpailukykyhyppyä.
Millaisena uhattu sairauskarenssi toteutetaan?
Sairauskarenssia ei toteuteta. Tämä oli erityisesti Akavalle suuri periaatteellinen asia, koska akavalaiset ovat niin tunnollisia, että tekevät paljon töitä sairaana jo nyt. Lisäksi sairauskarenssin ei ole pitävästi voitu osoittaa lyhentävän sairauslomapäivien määrää. Lisäksi sairauskarenssi olisi johtanut siihen, että työkyvyttömät olisivat joutuneet osin järjestelmän maksumiehiksi. Tätä pidettiin kohtuuttomana.
Millaisia muutoksia työttömiksi jäävien muutosturvaan tehdään?
Muutosturva koskee työntekijöitä, jotka irtisanotaan taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tarkoituksena on antaa koulutusta työntekijöiden työllistymisen edistämiseksi ja muutosturvan parantamiseksi. Muutosturva ulotetaan vastaavalla tavalla koskemaan myös valtion hallintoa, seurakuntia, kuntia ja kuntayhtymiä.
Koulutuskorvausta sovelletaan yrityksissä ja julkisyhteisössä, joissa on vähintään 30 työntekijää. Koulutuskorvaus koskee työntekijöitä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Työntekijälle sopiva osaamisen kehittämisen arviointi sekä koulutuksen ja valmennuksen hankkiminen kuuluu työvoimahallinnolle.
Koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai yhteisön Suomessa maksettavaa keskimääräistä kuukausipalkkaa. Korvaaminen muulla vastaavalla järjestelyllä on mahdollista.
Työterveyshuoltoa laajennetaan koskemaan myös irtisanottuja. Keitä se koskee?
Laajennus koskee tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanotun työntekijän oikeutta työterveyshuollon palveluihin. Hän saa käydä työterveyshuollossa kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä.
Työterveyshuollon tason ja laajuuden on oltava sama kuin työsuhteen aikana. Oikeus koskee työntekijöitä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tämä koskee vastaavalla tavalla myös valtion hallintoa, seurakuntia, kuntia ja kuntayhtymiä.
Miksi työmarkkinaratkaisussa sovittiin myös aikuiskoulutustuesta?
Suomalaiset työpaikat tarvitsevat entistä työvoimaa, jotka pitävät jatkuvasti huolta osaamisestaan. Lisäksi yhä useampi työntekijä joutuu hankkimaan vanhan, kadonneen ammattinsa lisäksi uuden ammatin ja se onnistuu parhaiten aikuiskoulutustuella. Maan hallitus on päättänyt korvata aikuiskoulutustuen lainalla. Tämä heikentää pieni- ja keskituloisten mahdollisuutta hankkia uutta osaamista, joka hyödyttäisi heidän itsensä lisäksi yrityksiä ja Suomen kilpailukykyä.
Akava on pitänyt aikuiskoulutustuen säilyttämistä erittäin tärkeänä.
Työmarkkinajärjestöt esittävät, että valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta ja se rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.
Miksi järjestöt haluavat muuttaa hallituksen päätöstä, jolla olisi mahdollistettu perusteettomat määräaikaiset työsopimukset?
Siksi, että määräaikaisuudet kohdistuvat jo nyt erityisesti nuoriin naisiin. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen aiheuttaa ongelmia naisten työmarkkina-asemaan ja arjen suunnitteluun. Hallituksen kaavailema muutos työsopimuslakiin olisi sallinut määräaikaisuuksien lisäämisen ilman perusteltua syytä. Mitään kestävää arviota esityksen vaikutuksista työllisyyden lisäämiseen ei kuitenkaan ole pystytty esittämään.
Akava on jo aiemmin esittänyt, että määräaikaisuuden perusteita voitaisiin helpottaa pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Palkansaajajärjestöt esittävät tämän lisäksi nyt, että tähän voitaisiin lisätä osatyökykyiset ja vammaiset. Silloin määräaikaisuuksia voitaisiin käyttää kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllistämiseen.
Osallistuuko maan hallitus jotenkin nyt tehtyyn ratkaisuun?
Kyllä, pakkolait vedetään pois. Hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.
Akavan on tyytyväinen hallituksen vastaantuloon, koska lisäsäästöt kohdistuisivat voimakkaasti lapsiperheisiin, työttömiin ja eläkeläisiin. Verokevennykset taas lisäävät palkkojen ostovoimaa ja parantavat työnteon kannattavuutta.
Työnantajat haluavat jatkossa sopia keskitettyjen ratkaisujen sijaan palkoista liittopöydissä. Mitä tämä tarkoittaa?
Syksystä 2017 alkaen nyt sovitun sopimuksen perusteella jatketut työ- ja virkaehtosopimukset alkavat päättyä. Sen jälkeiseen aikaan ei ole vielä valmista tiekarttaa. Liittokierros toteutunee, mikäli työnantajien EK ei ole valmis keskitettyyn ratkaisuun
Nyt sovittiin myös yleisistä linjauksista, jotka valtakunnansovittelijan tulee ottaa sovintoesitystä tehdessään huomioon. Näin pyritään vaikuttamaan siihen, että ansiokehitys pysyy tasolla, joka turvaa kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Mitä järjestöt sopivat paikallisesta sopimisesta?
Paikallinen sopiminen perustuu nykyään pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksiin, jotka mahdollistavat sen, että työpaikoilla voidaan sopia niiden määräyksistä poiketen paikallisilla sopimuksilla. Käytännössä eri alojen tarpeet, käytännöt ja sopimuksista poikkeusmahdollisuudet vaihtelevat. Paras tapa edistää paikallista sopimista on kehittää työ- ja virkaehtosopimuksia siten, että paikallista sopimista lisätään niiden rajoissa osapuolten tarpeiden ja edellytysten mukaan ja henkilöstöedustajien asemaa parantaen. Tämä ilmenee sopimuksesta.
Keskusjärjestöt sopivat myös siitä, että työehtosopimusten paikallista sopimista koskevat mahdollisuudet ulotetaan järjestäytymättömiin yrityksiin, joissa sovelletaan työehtosopimusta. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja on merkittävä muutos nykytilaan. Keskusjärjestöt edellyttävät, että sellaisia lakimuutoksia ei tehdä, joilla ohitettaisiin työehtosopimukset tai loukattaisiin sopimusvapautta.
Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloillaan 31.5.2016 mennessä, jonka jälkeen arvioidaan, onko saavutettu riittävä kattavuus eli ovatko riittävän monet työ- ja virkaehtosopimusosapuolet hyväksyneet ratkaisun.
Kuinka paljon palkansaajien ostovoima laskee tämän ratkaisun myötä?
Tämän paketin mukaan pysyväksi ostovoimaheikennykseksi jää alustavan arvion mukaan 0,7 prosenttia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vuodesta 2020 eteenpäin.
Tämän lisäksi julkisella sektorilla työskentelevien lomarahaleikkaus heikentää vuosina 2017–2019 heidän ostovoimaansa 1,2 prosenttia.
Näissä arvioissa ei ole otettu huomioon maan hallituksen mahdollisia veronkevennyksiä, joita on kytketty yhteiskuntasopimuksen syntymiseen sekä palkkamalttiin.
Alustava arvio kilpailukykypaketin vaikutuksista palkan ostovoimaan
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset palkan ostovoimaan
*Vaikutukset palkkaan ja ostovoimaan on laskettu kumulatiivisesti, eli lähtövuodesta 2016 tarkasteluvuoteen. Eli esimerkiksi ostovoima heikkenee 2020 mennessä yhteensä 0,7 % sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisella sektoreilla ostovoima heikkenee 2019 mennessä 1,6 % johtuen tilapaisesta lomarahaleikkauksesta. Lomarahaleikkauksen vaikutus poistuu vuonna 2020.
Muita huomioita:
Laskelmassa on arvioitu vain kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Erityisesti mahdollisia verotuksen muutoksia ei ole arvioitu.
- Teksti: Pääekonomisti Eugen Koev, johtaja Maria Löfgren (työelämäasiat), viestintäjohtaja Marjo Ollikainen ja asiantuntija Katja Veirto (sosiaalivakuutus)
- artikkelin alkuperäinen julkaisuaika 29.2.2016, siirretty uudelle sivustolle 30.10.2019
