Kun valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan, työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille. Muutosta edelsi työllisyyden kuntakokeilu, joka ei ole ollut kaikilta osin menestys, mutta sen asiakaslähtöisyys saa kiitosta.
Asiakkaalle palvelun tuottamistapa on sivuasia
– Sellaiselle ihmiselle, joka haluaa työllistyä ja yrittää tehdä parhaansa työhakemuksien kanssa, se ei oikein tuonut mitään. Se vaan tuntuu ehkä enemmänkin semmoiselta ajanhukalta, sanoo salolainen restonomi Charlotta Jaatinen.
Jaatiselle on lyhyen työnhakujakson aikana kertynyt kokemusta sekä TE-toimiston että kuntakokeilun palveluista. Hän ilmoittautui työnhakijaksi vuoden alussa opinnoista valmistumisen ja määräaikaisen työpestin jälkeen.
Aluksi hänet ohjattiin virheellisesti TE-toimiston asiakkaaksi ja myöhemmin kuntakokeilun puolelle. TE-toimiston kanssa Jaatinen asioi vain puhelimitse, mutta kuntakokeilussa tavattiin kasvotusten ja hänellä oli omavalmentaja.
– Tosi pienet erot loppujen lopuksi. Mietin, onko tämä nyt uudistus, jolla ei käyttäjälle ole niin suurta eroa, toisin kuin niille, jotka sen järjestää.
Omavalmentajan kanssa sovittuna työllistymissuunnitelmana oli, että Jaatinen hakee töitä täysin itsenäisesti. Velvoite oli hakea kolmea työpaikkaa kuukaudessa.
– Jos olisin edennyt kuntakokeilun suunnitelman mukaan, niin olisin hakenut 27 duunipaikkaa yhdeksän kuukauden aikana. Sen sijaan olen hakenut kohta 130 duunipaikkaa.
Jaatisen aktiivisuus kannatti, ja hän löysi työpaikan.
Työllisyyspalveluita voisi Jaatisen mielestä kehittää esimerkiksi niin, että annettaisiin neuvontaa oman osaamisen ylläpitämisessä tai harjoiteltaisiin omien vahvuuksien esilletuomista, osaamisalueiden esittelyä.
– Nykyisellään ”liika” opiskelu vaikuttaa tukiin, hän huomauttaa.
Asiakaslähtöisyys kuntakokeilun vahvuus
Joensuun kuntakokeilun työntekijä Marjo-Riitta Kallio toteaa, että akateemisesti koulutetut maahanmuuttajat ovat ryhmä, joka kaipaa tukea työnhaussa. Yliopistojen tohtorikoulutuksessa kun ei eletä suomenkielisessä ympäristössä.
– Heille avoimilla työmarkkinoilla yliopiston ulkopuolella työllistyminen on hankalaa juuri siitä syystä, että suomen kielen taito ei ole riittävä.
Kallio tuntee maahanmuuttajien ongelmat, sillä hän oli aikaisemmalta työuraltaan S2-kielten opettaja. Hän on rohkaissut maahanmuuttajia ottamaan selvää työnhaun ongelmista.
– Korkeasti koulutetut ihmiset ovat osaavampia muotoilemaan kysymyksiä ja rohkeampia kysymään niitä asioista, jotka ovat jääneet epäselviksi.
Opettajana ollessaan Kalliolla oli itsellään kesäisin työttömyyspätkiä, joten hän tuntee asiakkaan näkökulman työllisyyspalveluihin.
– TE-toimiston kanssa tilanne hoidettiin puhelinsoitoilla. Kuntakokeilu on onnistunut tuomaan palvelut lähemmäksi asiakkaita, hän sanoo.
– Asiakaslähtöisyys on se, minkä koen omassa työssäni ja kuntakokeilussa vahvuudeksi. On pyritty siihen, että tavataan mahdollisimman paljon asiakkaita kasvotusten, ja se on minun näkökulmastani toiminut oikein hyvin.
Kuntakokeilun ongelmaksi on mainittu henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Kalliokin on huomannut tämän.
Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä
Työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille on merkittävä muutos myös isolle joukolle akavalaisia työntekijöitä. Viestintäasiantuntija Ilari Inkiläinen siirtyy vuoden vaiheessa Hämeen TE-toimistosta Lahden työllisyysalueelle.
– Työnantaja vaihtuu, tehtävät eivät välttämättä vaihdu. Työllisyysalue käy jokaisen kanssa keskustelun syksyn aikana, jossa jutellaan, että mitä henkilö voisi tehdä uudella työllisyysalueella.
Kovin paljoa Inkiläinen ei vielä haastatteluaikana tiennyt tulevasta. Se oli tiedossa, että kuntien palvelukseen siirrytään vanhoina työntekijöinä. Palkkasuoja siirtyvillä työntekijöillä kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun.
Työpaikan sijainti Inkiläisellä ainakin muuttuu. TE-toimistossa hän teki työnsä Lahden virastotalossa. Inkiläinen suhtautuu muutoksen myönteisesti, vaikka monessa asiassa oli muutoksen lähestyessäkin vielä epävarmuutta.
Paikalliset tarpeet pyritään ottamaan paremmin huomioon
– Kuntaliitto on optimistinen tulevan suhteen, että ei ole vain tarkoitus siirtää palvelua valtiolta kuntiin, vaan samalla kehitetään sitä, että paikalliset tarpeet pystytään huomioimaan, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Tomi Törrönen.
– Meillä on kohtaanto-ongelma. On aloja, joissa ei yksinkertaisesti ole työvoimaa, vaikka täytettäisiin työttömillä työnhakijoilla kaikki paikat. Työmarkkinoilla ongelmat vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri aloilla, Törrönen sanoo.
TE-toimistojen henkilöstön siirtyminen kuntien puolelle on Törrösen mukaan saatu paikoitellen sovittua pitkälle, mutta palvelussuhteen ehdoissa on vielä neuvoteltavaa.
– Kuntapuolella neuvotellaan laajemmin uudesta palkkausjärjestelmästä. Työnantajapuolen toive on ollut, että järjestelmä saadaan valmiiksi sellaisella aikataululla, että siirtyvä henkilöstö siirtyy sovitun siirtymäkauden jälkeen suoraan uuteen palkkausjärjestelmään.
– Työaikakysymys on vielä ratkaisematta. Toimistotyöaikaa sovelletaan ainakin helmikuun loppuun saakka.
Törrönen kertoo, että kun hän tapasi TE-palveluiden luottamushenkilöitä, heillä ei ollut suurta huolta siirtymisen suhteen.
– Riippuu myös siitä, minkälaisia paikallisia kokeiluita on ollut. Jos paikallinen kokeilu on toiminut, se tietysti rauhoittaa tilannetta.
– Hankaluuksia luottamushenkilöille saattaa tulla, jos esimerkiksi kuntaan tulee isompi määrä uusia edustettavia, ja muutostilanteessa heillä on aluksi hyvinkin erilaisia ongelmia, Törrönen sanoo.
Kuntien heikko taloustilanne huolenaiheena
– Kuntien heikko taloustilanne voi myös koitua vielä ongelmaksi. Pelkona on, että siirto tapahtuu alibudjetoituna, Törrönen huomauttaa.
– Kaikki on kiinni siitä, miten kuntien talous kehittyy. Varmasti on alueellisia eroja siinä, paljonko lakisääteisen palvelun lisäksi järjestetään muun muassa ennaltaehkäisevää ja pehmeämpää toimintaa siinä ohella.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Lehtikuva, Harri Saukkomaa (kuvituskuva) ja haastateltujen albumit