Orpon hallituksen ohjelmassa on lukuisia merkittäviä muutoksia työlainsäädäntöön, mikä näkyisi monin tavoin korkeakoulutettujen työntekijöiden arjessa. Kopra kummeksuu, että lakiuudistuksille ei ole laskettu työllisyyteen, talouteen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia.
Ville Kopra aloitti elokuun 2023 alussa Akavan työmarkkinajohtajana. Tehtävä keskittyy työmarkkinalainsäädäntöön liittyvään vaikuttamiseen.
Hänen vastuullaan on huolehtia, että Akava vaikuttaa koordinoidusti, tehokkaasti ja jäsenistönsä kannalta viisaasti priorisoiden lainsäädäntöön.
Kopra on työuransa aikana liikkunut tehtävistä toiseen työmarkkinajärjestöjen, ministerikabinettien ja viestintätoimiston välillä. Vahvuuksinaan hän pitää kokemusta vaikuttamistyöstä ja viestinnästä.
– Hyvä edunvalvonta ja vaikuttaminen perustuvat yhteiskunnallisen tilanteen lukemiseen ja oikea-aikaiseen vaikuttamiseen sekä asioiden tärkeysjärjestyksen punnitsemiseen. Koko ajan pitää pyrkiä ennakoimaan ja seurata, miten asioita valmistellaan ja mitä aloitteita politiikan puolella synnytetään, hän sanoo.
Hallitusohjelmassa Kopran mukaan suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle vieraita kirjauksia
Hallitusohjelma on herättänyt laajaa kritiikkiä palkansaajajärjestöissä.
– Monissa järjestöissä mietitään ja suunnitellaan, onko työelämäkirjauksiin vielä mahdollista vaikuttaa.
Kopran mielestä hallitusohjelman kirjaus luoda lainsäädäntöön katto palkankorotuksille on täysin vieras ajatus suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa. Työministeri Arto Satonen on sittemmin todennut, että asiasta keskustellaan ja sitä saatetaan tarkastella uudelleen yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
– Kyllähän hallituksella on varaa kuunnella, se on viisasta. Ongelma vain on, että neuvotteluja vaativia asioita on aika paljon.
Akavalaisessa kentässä kritiikkiä on herättänyt moni muukin hallitusohjelman kirjaus, kuten mahdollisuus solmia vuoden määräaikaisuus ilman perustetta.
– Uusista työsuhteista lähes puolet on jo nyt määräaikaisia, Kopra huomauttaa.
Työtaistelut ovat kollektiivista toimintaa
Tukityötaisteluiden rajaamista vain oman alan taisteluihin hän pitää kummallisena ja vaikeana. Irtisanomisperusteen muokkaaminen siten, että poistettaisiin ”painava” syy ja pelkkä ”asiallinen” syy riittäisi, saattaisi Kopran mukaan vähentää osallistumista, kyseenalaistamista ja vaikuttamista työpaikoilla. Se voisi viedä työyhteisöjen kehittämistä väärään suuntaan.
Henkilökohtaista lakkosakkoa Kopra vastustaa.
– Työtaistelut ovat kollektiivista toimintaa, eivät ne ole kenenkään yksin ideoimia, hän muistuttaa.
Paikallisen sopimisen lisäämisaikeisiin liittyy vuorostaan lukuisia kysymyksiä henkilöstöedustajien asemaa ja työtuomioistuimen roolia myöten. Lisäksi hallitus aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan.
– Hallitusohjelma on se mikä on, ja eduskunnan enemmistö on siihen sitoutunut. Eli se pitää ottaa jossain määrin annettuna. Näin asioita nyt viedään Suomessa eteenpäin ja kaikkia ei saa auki. Tämän vuoksi olemme Akavassa tehneet priorisointia vaikuttamista varten.
Konflikteista sopimisen tielle
Orpon hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista ja julkisen talouden sopeuttamista. Kopra mainitsee, että hallitukselta puuttuu laskelmat työlainsäädäntökirjausten vaikutuksista työllisyyteen, talouteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Hän arvioi hallituksella olevan vaikeuksia vakauttaa taloustilanne ja viittaa yli 10 miljardin alijäämätasoon, joka on suurempi kuin viime vaalikaudella. Ennen vaaleja kokoomus toisteli tavoitettaan 6 miljardin sopeutusmäärästä.
– Loivasti lähtee liikkeelle, kun ensi vuodelle esitetään vajaan miljardin säästöjä valtiontalouteen. Varmasti ainakin työttömyysturvasta ja asumistuesta saadaan säästöä, joskaan se ei hidasta velkaantumista sitä tahtia kuin on ehkä ennakoitu.
Suomen nykyinen sopimisen malli on hänen mukaansa kapea ja ongelmakeskeinen: vasta kun sopimusriita on jo käynnissä, sovitellaan.
– Ruotsissa on ennakoivampi systeemi. Siellä aloitetaan riidan ennaltaehkäisy hyvissä ajoin ennen kuin sopimukset päättyvät.
Näin ei synny juurikaan koko taloutta heiluttelevia työmarkkinariitoja.
Kopra arvelee Suomen nykyisen käytännön liittyvän siihen, että työnantajapuoli näkee voivansa koordinoida keskuudessaan hyvin tarkasti palkankorotuslinjan.
– Lyhyemmällä aikavälillä tämä näyttäisi toimivan heidän edukseensa. Mutta ei se ajan mittaan toimi. Palkankorotustarpeita on muuallakin, myös julkisella sektorilla, mikäli palkkaeroja miesten ja naisten kesken halutaan vähentää ja korjata palkkoja matalapalkka-aloilla enemmän kuin vientisektorilla.
Kopra toivoisi, että työelämälainsäädännön kehittämisessä päästäisiin konfliktien kautta kulkevalta polulta takaisin sopimusyhteiskunnan tielle.
– Siis niin, että hallitus asettaisi tavoitteita ja antaisi järjestöille työelämäkysymyksissä aidon mahdollisuuden tehdä yhteisiä esityksiä. Toivoisin työlainsäädäntöön yhteisen kehittämisen otetta.
Kuuntele ja ole valmis kompromisseihin
Miten Kopra aikoo hyödyntää verkostojaan Akavan työmarkkinajohtajana?
– Jää nähtäväksi, vaikka kyllähän se, että tuntee ihmisiä entuudestaan, nopeuttaa ja helpottaa asioiden käsittelyä. Kynnys puhua haastavammista asioista on matalampi.
Yhteistyön edistäminen on tärkeää. Kopra soisi erilaisten järjestöjen erilaisine agendoineen tulevan toisiaan vastaan.
– Olen aika kompromissiherkkä. Se on tärkeää. Pitää olla herkkyyttä löytää yhteisiä asioita. Se on minua leimaava piirre.
Kiinnostus muiden mielipiteitä ja näkemyksiä kohtaan on hyödyksi.
– Aina on viisautta muuallakin kuin oman katon alla.
Tärkeäksi neuvottelutaidoksi Kopra mainitsee kuuntelemisen taidon: kannattaa kuunnella muita ja olla perillä siitä, millaisia ongelmia ja tavoitteita muilla on. Jos välit ovat kovin tulehtuneet, toista ihmistä ei jaksa kuunnella ja se voi johtaa epäonnistumiseen neuvotteluissa.
Arkisessa työnteossa yksin tai yhdessä tehdyt oivallukset palkitsevat. Niillä parannetaan vaikuttamistyön purevuutta ja tavoitteisiin pääsemistä.
Luupin alla nuorten hyvinvointi ja kilpailu työntekijöistä
Kun työelämän kehittämistä tarkastelee pidemmällä aikavälillä, korostuu kaksi tekoja vaativaa aihepiiriä.
– Nuorten mielenterveysongelmat johtavat siihen, että työurat kärsivät. On aika uutta maailmanhistoriassa, että nuoret ihmiset eivät jaksa työelämässä.
Toisena teemana Kopra mainitsee työvoiman riittävyyden. Tähän linkittyvät syntyvyys ja maahanmuutto.
– Raadollista kyllä, mutta eiväthän yritykset investoi maihin, joissa työikäinen väestö vähenee. Länsimaat käyvät kilpailua työvoimasta seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Suomi lähtee vähän takamatkalta. Helppoja ratkaisuja ei tunnu löytyvän.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Liisa Takala
Akava toivoo työntekijöitä suojelevia aloitteita EU-pöytiin
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Niissä Euroopan unionin kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet viisivuotiskaudelle.
- Ensi vuonna käynnistyvällä parlamenttikaudella Akava toivoo uusia aloitteita erityisesti työsuojelun psykososiaalisista kuormitustekijöistä, maalittamisesta ja kilpailunrajoituslausekkeiden suitsimisesta.
- Nykyinen komissio eli eräänlainen EU:n ”hallitus” valmistelee parhaillaan aloitetta työelämän tekoälydirektiivistä, joka kattaa muun muassa syrjimättömyyden algoritmeissa ja työsuojelu. Todennäköisesti loppuvuodesta varmistuu, syntyykö aloite vai ei.
- Komissio on antanut EU-tason työmarkkinajärjestöjen lausuttavaksi eurooppalaisia yritysneuvostoja (European Works Councils eli EWC-toimintaa) koskevan direktiivin muutostarpeet ja uudistamisen. SAK, Akava ja STTK voivat kantaa ETUC:in kautta. Aiheesta saataneen komission direktiivialoite vielä tämän kauden aikana.
