Yliopistotutkija Susanna Niiranen on lähdössä joulukuussa Berliiniin kolmen kuukauden työmatkalle. Jyväskyläläisen Niirasen puoliso on lähdössä samaan aikaan Berliiniin kuukaudeksi omalle työmatkalleen.
Neljän lapsen perheessä tämä saa aikaan melkoisia järjestelyjä, kun isovanhempiakaan ei ole apuna. Perheen lapset eivät tule mukaan Saksaan. Lukio-ikäinen ei pysty koulun vuoksi, eikä kuudesluokkalainen halua olla kotiopetuksessa ja ilman kavereita. Vanhin lapsista on jo omillaan.
Jouluksi lapset tulevat Berliiniin, paitsi kotona asuva parikymppinen, joka ei halua lentää.
Niiranen sai Berliinin reissun lopulta järjestymään niin, että toiseksi vanhin lapsista on koko matkan ajan kotona Jyväskylässä, hoitaa talon, koirat sekä nuoremmat lapset.
– Kyllä tämä on joka ilta mielessä, vaikka luotankin, että kaikki sujuu kotona, Niiranen huokaa.
Työt ulkomailla ovat yliopistomaailmassa jo arkea. Sellaista oikeastaan odotetaan, jos mielii pärjätä uralla.
– Tenure-malli edellyttää, että käy ulkomailla vaihdossa. Kaikki eivät tosin ole tenure-mallissa, en minäkään ole. Tiedän ikäisiäni professoreita, jotka eivät ole olleet ulkomailla töissä, Niiranen sanoo.
Toisaalta Niiranen kertoo tuntevansa yliopistossa työskenteleviä, jotka ovat käyneet töissä ulkomailla, mutta se ei loppujen lopuksi edistänyt heidän uraansa millään tavalla.
Monen kuukauden työmatkat saattavat olla akateemiselle tutkijalle vaikeita järjestää. Lähteminen on helpompaa, jos ei ole mistään riippuvainen.
– Ei vain lapset, vaan myös omat vanhemmat, oma talo ja kotieläimet, niidenkin jättäminen voi olla hankalaa. Eivätkä kaikki halua jättää niitä ollenkaan.
Materiaali muualla kuin Suomessa
Niiranen on historiantutkija ja filologi, ja hänen työnsä on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Niiranen tutkii keskiaikaa. Tutkimusmateriaali on suurelta osin ulkomailla. Parhaillaan hän on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan keskiaikaisia ja uuden ajan alun kirjoja fyysisinä esineinä.
Ulkomailla työskennellessä tapaa myös paljon oman alan ihmisiä. Niirasen mukaan tämä laajentaa perspektiiviä koko työhön.
– Muualla työskenteleminen tuo suhteellisuuden tajua ja tutustuttaa erilaisiin työyhteisöihin sekä toimintakulttuureihin. Ei tiede ole siinä suhteessa mitenkään poikkeavaa.
Niiranen on aikaisemminkin tehnyt pitkiä työreissuja ulkomailla. Niissäkin oli järjesteltävää.
– Kun olin Oxfordin yliopistossa töissä muutama vuosi sitten, luin nuorimmaiselle iltasatuja Skypen kautta, hän kertoo.
Ensimmäisen lapsensakin Niiranen sai työmatkalla Roomassa tutkimuskurssilla.
– Sitä reissua ei silloin vaadittu, mutta halusin lähteä. Kurssi järjestettiin silloin viimeisen kerran Vatikaanin kirjastossa. Ohjaajani ja äitini kannustivat, että syntyy niitä lapsia sielläkin ja aina voi tulla takaisin.
Tutkija Susanna Niiranen kaipaisi yliopistolta hieman tukea ulkomaan työrupeamiin.
Niiranen kaipaisi yliopistolta hieman tukea ulkomaan työrupeamiin. Hän toteaa, että yritysmaailmassa tuetaan paremmin, esimerkiksi muutossa saa apua, perheenjäsenten matkat maksetaan ja heille saatetaan antaa kohdemaan kielenopetusta.
– Olisi hyvä, jos organisaatio olisi apuna, kun muutossa ja järjestelyissä menee kuitenkin niin paljon aikaa ja voimia.
Tiimin ainoana Suomessa
Danske Bankin Chief ESG Specialist Peter Lindströmille ulkomailla työskentelemisestä on ollut hyötyä. Lindströmin alaa on vastuullinen sijoittaminen.
– Meidän tiimi ei ole Suomessa, vaan se on globaali. Minä olen ainoa Suomessa. Yhteyksien pitämisessä kansainvälinen kokemus auttaa.
Lindström oli kauppakorkeakoulusta valmistuttuaan 13 vuotta ulkomailla töissä ennen kuin hän palasi Suomeen viime vuoden kesällä. Työnantajina ulkomaan vuosina hänellä olivat muun muassa uutistoimisto Reuters ja analyysifirma Sustainalytics. Asuinpaikkoina olivat Lontoo, Toronto ja New York. Vuodet ulkomailla opettivat Lindstömille kulttuurieroista ja siitä, miten toiset kommunikoivat.
Kansainvälinen kokemus auttaa muun muassa yhteyksien pitämisessä globaalisti toimivassa tiimissä, kertoo Peter Lindstöm.
Rahoitusalalla ulkomaan kokemus ei kuitenkaan välttämättä aina ole avuksi uran kannalta. Lindström toteaa, että ala on hyvin verkostoitunutta. Jos on pitkään muualla, se ei aina ole eduksi.
– Rahoitusalan sisälläkin on eroja. Jos tekee töitä paikallisen markkinan kanssa, niin ulkomaan kokemuksesta ei oikein ole hyötyä.
Lindström on huomannut, että rahoitusalalla suhtaudutaan ulkomaan töihin eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen oli tapana, että kauppakorkeakoulun jälkeen lähdettiin muutamaksi vuodeksi analyytikoksi Lontooseen tai johonkin muuhun rahoitusalan keskukseen, ja sitten tultiin takaisin Suomeen.
– Nyt ollaan avoimempia, voidaan mennä edestakaisin elämäntilanteista riippuen.
Japanilaista laatua
Laatuasiantuntija Tiia Terävä oli Japanin Kanazawassa töissä kahden vuoden ajan. Hänen työnantajansa Murata on maailmanlaajuinen elektroniikkakomponentteja ja elektroniikkaratkaisuja suunnitteleva ja valmistava yritys.
– Maailmankuva laajeni, kun oppi ymmärtämään japanilaista kulttuuria ja ihmisiä, Terävä sanoo.
Japanissa Terävän tehtävänä oli auttaa rakentamaan laatujohtamisjärjestelmää autoteollisuutta varten, kehittää tuotannon laadun kontrollointia sekä poikkeamienhallintaa.
– Japanilaisen laadun sanotaan olevan maailman parhainta, joten oli mielenkiintoista nähdä mitä todellisuus on. Euroopassa ja USA:ssa monesti laatu pohjautuu standardeihin, mutta Japanissa tämä ei ole niin yleistä, vaikka kansainvälistymisen myötä on linja onkin yhtenäistynyt, hän kertoo.
Terävä on edelleen työasioissa tekemisissä japanilaisten kollegoidensa kanssa.
– Koen, että olen valmiimpi ottamaan vastuuta, sanoo Tiia Terävä Japanin-kokemuksestaan.
– Meillä on yhteistyöpojekteja, ja vaikka en ole niissä mukana, niin voin tarvittaessa auttaa. Kasvoni ovat heillekin tutut ja tiedän, mihin siellä pitää ottaa yhteyttä. Ymmärrän myös asiat japanilaisten näkökulmasta.
Vuodet ulkomailla eivät Terävän mukaan ole mitenkään oleellisen tärkeitä hänen uransa kannalta, mutta valmiuksia Japanin reissu on kuitenkin antanut.
– Koen, että olen valmiimpi ottamaan vastuuta, hän sanoo.
Teksti: Anssi Koskinen
