Oppilailla on moninaisia tarpeita
Opettajien on kouluissa ehdittävä auttaa oppilaita hyvin monenlaisissa tarpeissa ja ongelmissa. Kuormitus kasvaa, kun kaikkeen pitää vastata.
Tämä on Jyväskylän Normaalikoulun yläkoulun rehtorin Aapo Halosen mukaan suurin opettajien työturvallisuutta uhkaava tekijä.
– Jos nuori oireilee psyykkisesti ja koulunkäynti on siksi hankalaa, tällaisissa tilanteissa olisi tarvetta saada nykyistä paremmin apua koulun ulkopuolelta. Viestit tulevat nykyään vielä somen tai Wilman kautta nopeasti ja kaikkeen pitäisi heti reagoida.
– Liikaa kuormittaviin tilanteisiin pitää puuttua ennakoivasti. Oppilaille ja opettajille olisi pyrittävä saamaan tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, Halonen sanoo.
– Resursseja ei varmaan koskaan kuitenkaan ole tarpeeksi. Jotkut oppilaat tarvitsevat paljon aikuisen kontaktia ja se tarve on loputon.
Terveydenhuollossa kuormittavat tartuntariski ja väkivallan uhka
Terveydenhuollon alalla korona-aika on korostanut sitä työturvallisuuden riskiä, että työssä voi sairastua. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kertoo, että keväällä korona-aikaan Lääkäriliiton jäsenille tehtiin kysely. Siihen vastanneista lääkäreistä 16 prosenttia katsoi kuuluvansa sairautensa vuoksi koronan riskiryhmään. Vain puolet heistä oli pystynyt siirtymään sellaiseen työhön, jossa tartunnan riski oli vähäisempi.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kertoo, että terveydenhuollon alalla korona-aika on korostanut sitä työturvallisuuden riskiä, että työssä voi sairastua.
– Pitäisi olla mahdollisuus, että riskiryhmään kuuluvan ei tarvitse ottaa vastaan koronapotilaita, Halila sanoo.
Toinen lääkärien työturvallisuusriski on Halilan mukaan väkivallan uhka.
– Tämä korostuu päivystyksessä, iltaisin ja viikonloppuisin. Joskus paikalle on täytynyt ottaa vartijoita rauhoittamaan. Uhkaan on myös varauduttu hälytysnapein ja niin, että vastaanottohuoneesta pääsee tarvittaessa ulos turvallisesti.
Toimimattomat tietojärjestelmät ovat myös iso ongelma.
– Aikaa menee järjestelmien kanssa taistellessa, se vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen. Työpäivät venyvät.
– Lisäksi reseptien uusiminen sähköisesti on työläämpää ja uusittavien reseptien määrä tuntuu vielä kovasti lisääntyneen. Reseptien uusimisessa pitää perehtyä aiemmin tuntemattoman potilaan tilanteeseen, mikä on aikaa vievää, Halila kertoo.
Henkilöstön turvallisuus on potilasturvallisuuden lähtökohta
Halilan mukaan työnantajat hoitavat terveydenhoitoalalla työsuojeluvelvoitteensa pääsääntöisesti hyvin, mutta keväällä korona-aikaan oli ongelmia, kun infektio-oireiset lääkärit eivät aina päässeet koronatesteihin. Huoli sairastumisesta kuormitti.
– Terveydenhuollossa puhutaan paljon potilasturvallisuudesta, mutta myös henkilökunnan turvallisuus on tärkeää. Henkilökunnan turvallisuus on potilasturvallisuudellekin lähtökohta, Halila sanoo.
Uudenlaiset kuormitustekijät ovat tulleet osaksi työelämää
Digitalisaatio, sosiaalinen media ja etätöiden yleistyminen ovat muuttaneet työelämää 2000-luvulla.
Työturvallisuuslaki on vuodelta 2002, mutta tutkija Enni Ala-Mikkulan mukaan se ei kuitenkaan ole vanhentunut. Ala-Mikkula on hiljattain väitellyt Tampereen yliopistossa työnantajan työsuojeluvastuusta.
– Laissa korostuu edelleen monin paikoin fyysinen turvallisuus, mutta työturvallisuuslain yleinen huolehtimisvelvoite ei rajaa esimerkiksi sosiaalisen median tuomia henkisen terveyden uhkia pois, hän sanoo.
Tutkija Enni Ala-Mikkulan mukaan työturvallisuuslaki ei ole vanhentunut. Hän on hiljattain väitellyt Tampereen yliopistossa työnantajan työsuojeluvastuusta.
Työturvallisuuslaki on luonteeltaan ennaltaehkäisevä. Vihapuheen ja työkuormittavuuden kaltaisten uhkien kanssa ennaltaehkäiseminen ja tunnistaminenkin on vaikeaa.
– Työssä on tärkeä selvittää tasapaino. Kuormitus on jokaisella subjektiivinen ja työntekijän oman aktiivisuuden merkitys korostuu. Työntekijöille on laissa säädetty myös ilmoitusvelvollisuus, Ala-Mikkula sanoo.
Työnantajan työsuojeluvelvollisuuksiin kuuluvat muun muassa työsuojelun toimintaohjelman laatiminen, vaarojen arviointimenettely ja työntekijöiden opastus. Lakiin kirjattu työnantajan opetusvelvollisuus turvalliseen työelämään tuskin useinkaan toteutuu sosiaalisen median uhkien kohdalla.
– Jos työntekijän on oltava somessa aktiivinen ja tästä seuraa vihapuhetta, pitää olla ohjeet, mitä sitten tehdään, Ala-Mikkula sanoo.
– Jos työnantaja luistaa työsuojeluvelvollisuuksistaan, seurauksena voi olla työpaikkavalvonta ja hallinnollisia seuraamuksia. Ja lain rikkomisesta voidaan tuomita rikosoikeudellisia sanktioita ja vahingonkorvauksia, Ala-Mikkula toteaa.
– Oikeuskäytäntö on tapaturmakeskeistä, mutta siitä huolimatta työpaikkakiusaamisesta on työnantajille jo jonkin verran tullut vahingonkorvauksia maksettaviksi.
Työturvallisuuslain uudistamista harkittava
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko toteaa, että työturvallisuuslaki on pääosin toimiva. Uudistamista olisi kuitenkin harkittava, jotta erityisesti työn henkinen ja psykososiaalinen kuormitus huomioitaisiin kattavammin.
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko pitää työturvallisuuslakia pääosin toimivana, mutta sen uudistamista tulisi kuitenkin harkita. Työn henkinen ja psykososiaalinen kuormitus tulisi ottaa paremmin huomioon.
– Akavassa odotetaan, että Euroopan komission aloite työsuojelustrategian päivittämiseksi etenee ja toteutuu, Savinko sanoo.
Akava korostaa lainsäädännön uudistamisen lisäksi työpaikoille toimivaa psykososiaalisen kuormituksen hallinnan välinettä sekä välineitä työkyvyn ylläpitämiseksi.
Vuonna 2019 kehitettiin kolmikantaisesti aluehallintoviraston työsuojelutarkastajien käyttöön työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä kartoittava kysely. Tätä käytetään valvomaan, onko työnantaja noudattanut kuormitukseen liittyviä säännöksiä.
– Tämä on hyvä edistysaskel, mutta työtä on jatkettava, Savinko sanoo.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Mikko Käkelä (Hannu Halila), Liisa Takala (Lotta Savinko)
Lisätietoja:
