Yhteistyölle on nyt huutava tarve
– Julkisen talouden tasapainottaminen on Akavalle tärkeää, mutta sen toteuttamiseksi hallitus suuntaa työntekijän ja työtä hakevan taskuille. Hallitus laskee paljon työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaamisen ja työelämäuudistusten varaan. Myönteisenä pidämme lisäresursseja turvallisuuden toimijoille ja oikeudenhoidolle, samoin yhdistelmävakuutuksen edistämistä. Kuten ehdotimme, työttömyyskassojen tehtäviin voi jatkossa kuulua työllistymisen tukipalvelut, toteaa puheenjohtaja Maria Löfgren.
Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä vähintään sadallatuhannella työllisellä. Työllisyyden kasvulla pyritään vahvistamaan julkista taloutta yli kahdella miljardilla eurolla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Tehtyjen työtuntien määrää halutaan nostaa. Hallitusohjelmassa ei ole tarkempaa arviota, paljonko työllisyyttä kertyy työmarkkinauudistusten avulla, kuten paikallisen sopimisen lisäämisellä.
– Työvoimapula on tunnistettu, mutta keinot sen korjaamiseksi ovat varsin niukkoja. Ehdotettujen toimien yhteisvaikutukset pitää arvioida. Hallitusohjelman monet kirjaukset vaativat kolmikantaista yhteistyötä, mikä sopii meille mainiosti. Hallitusohjelmassa kolmikannan merkitys jää kuitenkin osin avoimeksi tai ohueksi, Löfgren jatkaa.
– Julkisen talouden tasapainottaminen on Akavalle tärkeää, mutta sen toteuttamisessa hallitus suuntaa työntekijän ja työtä hakevan taskuille ja heikentää heidän asemaansa monin tavoin, huomauttaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Työsopimuslain muutokset merkitsevät heikennyksiä työntekijän turvaan
– Hallitusohjelma tuo merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvaan, valitettavasti ilman tasapainottavia elementtejä. Jatkossa työntekijän voi irtisanoa asiallisen perusteen nojalla aiemman asiallisen ja painavan perusteen sijaan. Jos painavuuden edellytys jätetään pois, meillä on edessä vuosien epävarmuus ennen kuin laintulkinta on tuomioistuimissa selkeytetty. Suunta heikentää joka tapauksessa työntekijän asemaa. Enintään vuoden pituinen määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman erityistä perustetta. Muutos hämärtäisi määräaikaisten työsopimusten käytön perusteita ja kohdistuisi etenkin nuoriin ja naisiin, toteaa johtava asiantuntija Hannele Fremer.
Jatkossa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton omavastuupäivä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Esitys lisää työmarkkinoiden jakautumista, kun kollektiivisopimusten piirissä oleviin ei sovelleta palkatonta omavastuupäivää. Läsnätyötä tekevät ovat siten eri asemassa kuin etätyötä tekevät.
– Muutoksella työnantajan kustannuksia siirretään työntekijälle ja sairaana työskentely yleistyy. Uusi käytäntö voi vaikuttaa sopimusneuvotteluihin ja terveydenhuollon kuormitus saattaa kasvaa, kun lääkärintodistusten vaatiminen yleistynee. Lisäksi yleinen sairastavuus voi nousta ja yli viiden vuorokauden sairauspoissaolot, joissa omavastuupäivää ei ole, voivat yleistyä. On aiheellista kysyä, tuoko tämä muutos säästöjä, Fremer toteaa.
– Työtapaturmalain soveltamisalan laajentaminen etätyössä sattuviin tapaturmiin on meille tärkeä tavoite. Olemme hyvin pettyneitä, että hallitusohjelmasta puuttuu suojan laajennus, jotta se vastaisi lähityön turvaa, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto.
Paikallinen sopiminen laajenee ja yhteistoiminta yrityksissä ohennee
Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista lisätään avaamalla sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömiin yrityksiin. Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa työlainsäädännön säännöksistä, joista voidaan nyt poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Yritystasolla sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.
– Hallitusohjelmakirjausten tuomat muutokset vaikuttaisivat myös työsuhteen vähimmäisehtojen määrittelyyn jatkossa, Fremer korostaa.
– Työehdoista sopimista pitää jatkossakin voida kehittää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, korostaa johtava asiantuntija Hannele Fremer.
– Pidämme Akavassa henkilöstön edustajien aseman vahvistamista tärkeänä. Olemme esittäneet henkilöstönedustajien suojan vahvistamista ja suojan ulottamista varaedustajiin. Hallitusohjelman tavoitteet vaikuttavat olevan keskenään osin ristiriidassa henkilöstön edustajien tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Muutokset heikentävät työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia yrityksissä, sillä muutosneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikoja lyhennetään puolella, ja yhteistoimintalain soveltamisalan työntekijämäärää koskevia rajoja nostetaan, Kannisto toteaa.
Työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa pyritään rajoittamaan lainsäädännöllä
Hallitusohjelma tiukentaa tukilakkoja ja poliittisia mielenilmauksia koskevaa sääntelyä sekä seuraamuksia laittomaan lakkoon osallistumisesta. Poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin ja tukityötaisteluille tulee suhteellisuusarviointi ja työriitalain mukainen ilmoitusvelvollisuus.
– Olemme yhdessä neuvottelujärjestöjemme kanssa korostaneet, että työmarkkinoiden muutokset edellyttävät sovittelujärjestelmän uudistamista ja sen resurssien vahvistamista. Ottaen huomioon hallitusohjelman muutoskokonaisuus tarve puolueettomalle talous-, palkka- ja ansiokehitystiedolle korostuu yhä työmarkkinoilla. On valitettavaa, että sovittelujärjestelmän uudistaminen puuttuu ohjelmasta. Paikallisen sopimisen muutokset ja työrauhajärjestelmän tiukennukset toteutetaan ilman tasapainottavia tekijöitä, Kannisto sanoo.
– Hallitusohjelma vie työmarkkinamallia yhä vientivetoisemmaksi muuttamalla työriitalakia. Tasapainottavia muutoksia, kuten sovittelujärjestelmän uudistusta, ei ole mukana, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto.
– Aikomus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia muuttamalla työriitalakia on ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme kanssa ja rikkoo työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta. Siihen puuttuminen on täysin poikkeuksellista maissa, joissa työehdoista neuvotellaan ja sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla. Se vaikuttaisi erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen, Kannisto painottaa.
Työsuojelu, työhyvinvointi ja työkyky puolivaloin ohjelmassa mukana
Hallituksen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vahvistaa työterveyspalveluita. Uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on tarkoitus puolittaa tulevien viiden vuoden aikana, todetaan hallitusohjelmassa.
– Keskeinen tavoitteemme on, että psykososiaalisesta kuormituksesta saadaan uutta sääntelyä. Hallitusohjelmassa työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen hallinnan tehostamiseksi selkiytetään ja kootaan yhteen säännöksiä sekä syvennetään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Tulkitsemme tämän tarkoittavan asetuksen säätämistä kuormituksesta, sanoo tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
– Ohjelmassa halutaan vaikuttaa psykososiaaliseen kuormitukseen työjärjestelyin, kehittämällä johtamista ja lisäämällä liikuntaa. Näillä on myönteinen merkitys, mutta täsmällinen sääntely on tärkeä ohjausväline, painottaa tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
– Pidämme oikeansuuntaisina kirjauksia työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön syventämisestä ja mielen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja hoidon palvelujen edistämistä työterveyshuollossa. Näihin kuuluu, että lyhytpsykoterapian saamista edistetään työterveyshuollossa. Ohjelmassa nostetaan työterveyspalvelujen saavutettavuus ja työhyvinvointi etä-, alusta-, pätkä- ja vuokratyössä. Selvitystyö pitää aloittaa ripeästi, jotta on mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, Savinko toteaa.
Hallitus edistää työturvallisuutta ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä ja parantaa muun muassa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi.
– Tämä on tarpeellinen kirjaus. Valmistelussa pitää varmistaa, että väkivaltaa ja sen uhkaa ennaltaehkäistään ja työturvallisuutta parannetaan kaikilla sektoreilla ja työpaikoilla. Tarpeellisia ovat myös kirjaukset sisäilmaoireiden varhaisesta toteamisesta, niiden hyvästä hoidosta ja sisäilmasta sairastuneiden tuen kehittämisestä. Työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta vahvennetaan ja torjutaan maahanmuuttoon liittyvää työperäistä hyväksikäyttöä, Savinko jatkaa.
Hallitus valmistelee useamman vuoden mittaisen työkykyohjelman, joka koskee myös ikääntyviä. Työelämän ja hyvän mielenterveyden -ohjelmatyötä jatketaan ja kansallista TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin -kehittämisohjelman toteuttamista jatketaan.
Tasa-arvokirjaukset ovat nollasummapeliä
Hallitusohjelman mukaan työskennellään määrätietoisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassa ja syrjinnän poistamiseksi työelämästä.
– Ohjelman mukaan hallitus seuraa perhevapaauudistuksen tuloksia, jatkaa työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistää isien perhevapaiden käyttöä. Uuden perhevapaajärjestelmän vanhempainrahaa heikennetään siten, että luovutaan vanhempainrahan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettavasta vanhempainrahasta. Se oli tarkoitettu kannusteeksi erityisesti miesvaltaisille aloille ja miesvaltaisten alojen työnantajille. Perhevapaauudistus on ollut voimassa 10 kuukautta ja on ikävää, että jo nyt lähdetään murentamaan uudistusta. Samalla vaikutusten seuranta hankaloituu, Savinko toteaa.
– Perhevapaiden kustannukset rahoitetaan valtaosin sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta, mutta hallitusohjelman mukaan ryhdytään selvittämään keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi. Järjestelmä toimii hyvin ja on vaikea nähdä, miksi tätä tulisi uudistaa ja mihin tällä pyritään, Savinko jatkaa.
– Hallitus aikoo kohdistaa tehokkaampia keinoja raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn, mutta konkreettisia keinoja ei ole kirjattu. Syrjintään puuttuminen tosiasiassa vaikeutuu, sillä työsopimus on jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi määräaikaisena ilman erityistä perustetta. Raskaussyrjintää esiintyy erityisesti määräaikaisilla työntekijöillä, Savinko huomauttaa.
Hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisessa toimeenpanossa työnantajavelvoitteissa pitäydytään vähimmäisvaatimuksissa.
– Hallitusohjelman tasa-arvokokonaisuus on lattea, ja kirjaukset jättävät paljon avoimia kysymyksiä. Hallitusohjelman työelämän ja sopimisen kirjaukset vaikuttavat voimakkaasti sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä samapalkkaisuuteen, Savinko sanoo.
Tavoitteena talouskasvun vauhdittaminen, työllisyyden vahvistaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen
– Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja panna kuntoon alijäämäinen julkinen talous. Verotuksen painopiste muuttuu hieman pois työn verottamisesta kohti välillistä verotusta. Tämä on lähellä tavoitteitamme, toteaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Arvonlisäveron nostolla on kuitenkin suurempi merkitys, kun taas ympäristö- ja haittaverojen korotusten jää pienemmäksi. Tuloverotuksen keventäminen painottuu pieni- ja keskituloisiin. Lisäksi pitkästä aikaa ns. solidaarisuusveron tuloraja nousee. Nämä ovat oikeansuuntaisia toimia työn tekemisen ja yrittämisen kannusteiden parantamiseksi, mutta mittaluokka jää kuitenkin verrattain vaatimattomaksi.
Varsinaiset verokevennykset ovat noin viisisataa miljoonaa euroa, vastaavasti eräitä kulutus- ja haittaveroja korotetaan.
– Toiveet kahden vaalikauden mittaisesta vero-ohjelmasta ja ylimmän marginaaliveron alenemisesta 50 prosenttiin eivät tällä erää toteudu, Sorjonen sanoo.
– Toiveemme kahden vaalikauden mittaisesta vero-ohjelmasta ja ylimmän marginaaliveron alenemisesta 50 prosenttiin eivät tällä erää toteudu, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Ympäristö- ja haittaverojen kiristyminen, jota olemme ehdottaneet, jää merkitykseltään odotettua pienemmäksi, vaikka alkoholi-, tupakka- ja virvoitusjuomaverot kohoavatkin. Suurempi vaikutus välillisen verotuksen kiristymisessä osuu palveluiden kulutukseen, toisin kuin olisimme toivoneet. Nykyiseen alennettuun 10 prosentin ALV-kantaan kuuluvat hyödykkeet, kuten kulttuuri-, liikunta- ja majoituspalvelut paitsi lehdet, siirretään 14 prosentin veroluokkaan. Tämä nostaa niiden hintoja enimmillään 3,6 prosenttia ja pienentää niiden kysyntää, mikä on mielestämme huono asia, Sorjonen kertoo.
Monien ostovoima heikkenee tukileikkausten takia
– Hallitusohjelman kirjaus ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista takaa, että palkkaverotus ei kiristy automaattisesti, kun yleinen palkka- ja hintataso nousee. Siksi tämä on hyvin merkittävä ja tarpeellinen linjaus, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
Nettomääräisesti veropolitiikan kokonaisuus vaikuttaa hyödyttävän ensisijaisesti alle keskipalkkaa ansaitsevia, joilla on alaikäisiä lapsia.
– Veropolitiikan kokonaisuus vaikuttaa hyödyttävän ensisijaisesti alle keskipalkkaa ansaitsevia, joilla on alaikäisiä lapsia, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
Ansiosidonnaista turvaa saavien työttömien tulotaso yleisesti ottaen heikkenee, kun ansioturvan ehtoihin ja tasoon on tulossa useita kiristyksiä. Kuluttaja- ja kansaneläkeindeksin leikkaukset heikentävät peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja opintotuen ostovoimaa. Indeksileikkaukset eivät koske eläketuloja.
Ansioturvan ja perusturvan heikennysten lisäksi monen työttömän ja opiskelijan ostovoimaa heikentävät myös yleiseen asumistukeen suunnitellut leikkaukset. Pienipalkkaisen työntekijäperheenkin kohdalla asumistuen pienentäminen saattaa kumota verokevennyksen hyödyt.
Työllisyyttä ylös työttömyysturvan muutoksilla?
Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvan kannustavuutta pyritään parantamaan, mikä tarkoittaa työttömyysturvan ehtojen kiristämistä tai heikentämistä. Työn vastaanottamisesta tulee kannattavampaa, työn tarjonta kasvaa ja työllisyys paranee, todetaan hallitusohjelmassa.
Työttömyysturvaa uudistetaan hallitusohjelman mukaan lukuisilla muutoksilla. Hallitus aikoo porrastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja lisätä työttömyysturvan omavastuupäiviä, poistaa työttömyysturvan lapsikorotukset ja pidentää työssäoloehdon 12 kuukauteen ja euroistaa sen. Palkkatuettu työ ei jatkossa enää kerrytä työssäoloehtoa. Yleinen ansioturva pannaan selvitykseen ja yhdistelmävakuutuksen mahdollistava malli valmistellaan puoliväliriiheen mennessä. Hallitus lisää työmarkkinatuen velvoittavuutta ja sen tasoa lasketaan nettona perustoimeentulotuen tasolle, jos henkilöllä ei ole kotimaisen kielen taitoa. Etuuksien indeksikorotus on jatkossa pienempi. Tarkemmat tiedot muutoksista ovat käytettävissä sivun oikeassa reunassa.
– Kannatamme työttömyysturvan kannustavuuden parantamista maltillisesti, mutta hallitusohjelmassa esitettyjen kiristysten mittaluokka on mielestämme liian suuri. Ansiopäivärahan korvausaste on varsin matala jo nykyisin, koska tulojen ja päivärahojen vastaavuus heikkeenee rajusti tulojen kasvaessa (ns. taitteen vuoksi) korkeakoulutettujen keskimääräisellä ansiotasolla. Porrastus yhä heikentää korvausastetta. Pienemmillä tulotasoilla ansioturvan ja perusturvan välinen ero pienenee esitetyn leikkauksen takia hyvin vaatimattomaksi, sanoo ekonomisti Heikki Taulu.
– Ehdotamme porrastuksen sijaan työhistorian huomioimista ansiosidonnaisen enimmäiskestossa niin, että lyhyellä työhistorialla on oikeus lyhyeen ansioturvaan, pitkällä työhistorialla puolestaan pidempään ansioturvaan. Tämänkaltainen malli huomioisi eri tilanteessa olevat työttömät mielestämme oikeudenmukaisella tavalla, eikä työttömän ansiosidonnaisen suuruuteen puututtaisi, Taulu sanoo.
– Työttömyysturvan heikennysten yhteisvaikutus on liian suuri, ja vaikeassa asemassa olevien tilanne voi heiketä entisestään, toteaa ekonomisti Heikki Taulu.
– Kannatamme hallituksen työttömyysturvaan kohdistuvista esityksistä työssäoloehdon euroistamista, lineaarimallin selvittämistä sekä yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa.
– Yksittäiset toimet työttömyysturvan suhteen voivat olla perusteltuja työllisyystavoitteen ja kannustavuuden lisäämisen nimissä. Kuitenkin toimien yhteisvaikutuksena syntyy uhka, että sosiaaliset ongelmat lisääntyvät, työttömät kohtaavat vakavia toimeentulo-ongelmia ja vaikeassa asemassa olevien tilanne voi heiketä entisestään, Taulu sanoo.
Hallitus aikoo uudistaa myös työvoimapalveluja. Hyvinvointialueet, kunnat ja Kela velvoitetaan tekemään yhteistyötä paikallisesti, jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelun samasta lähipalvelupisteestä. Työttömyyskassoille mahdollistetaan työvoimapalveluiden tarjoaminen jäsenilleen. Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluiden käyttöä lisätään, palkkatukea uudistetaan ja kohdistetaan yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Vaikeasti työllistyvien työllistymisen parantamiseksi laaditaan kehittämisohjelma.
– Työvoimapalveluja koskevat esitykset vaikuttavat näillä tiedoin olevan perusteltuja ja voinemme Akavassa pääsääntöisesti niitä kannattaa. Työttömyyskassojen toiminnan laajentamista olemme esittäneet itsekin, Taulu toteaa.
Työeläkejärjestelmää koskevat kirjaukset harhautuneet osin sivuraiteille
– Hallitus linjaa, että se valmistelee työeläkepolitiikkaa koskevat asiat keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisesti. Tämän lähtökohdan olemme hallitukselle työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisenä kantana esittäneet, kertoo johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Hallitus harhautuu ohjelmassaan kuitenkin sivuraiteille todetessaan, että eläkejärjestelmää tulee kehittää osana julkista taloutta. Päätökset työeläkejärjestelmästä pitää tehdä ensisijaisesti työeläkejärjestelmän kestävyyden ja kohtuullisen eläketurvan tason näkökulmasta. Julkisen talouden tukeminen ei ole työeläkkeiden tehtävä, Ojala huomauttaa.
– Työeläkevarat kartutetaan yksityisrahoitteisesti, niitä hallinnoidaan yksityisesti ja karttuneet etuudet nauttivat omaisuudensuojaa, korostaa johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Jotta luottamus ylisukupolviseen järjestelmään ja annettuun eläkelupaukseen säilyy, tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja tasapainoilua intressiryhmien välillä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja esittämään tarpeelliset toimet työeläkepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmarkkinakeskusjärjestöjen pitää voida jatkossakin kehittää eläkepolitiikkaa pitkäjänteisesti ja työeläkejärjestelmän omista lähtökohdista, Ojala sanoo.
– Huolellinen ja vastuullinen valmistelu vaatii aikansa ja eläkepolitiikan valmistelua pitää tehdä puoli vuosisataa mielessä, ei hallituskauden puoliväleittäin tarkastellen. Mitä lyhyempi valmisteluaika, sitä pienemmät mahdollisuudet kattaviin ja perusteltuihin uudistuksiin, huomauttaa Ojala.
Sosiaaliturvaa uudistetaan kohti yleistukea
Hallitusohjelman mukaan perusturvauudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki, joka vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti. Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden saaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin.
Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain yhdistämällä tukien määräytymisperusteita huomioiden valtion talouden nykytila. Etuuksien yhtenäistäminen aloitetaan luomalla asiakkaille yhden hakemuksen malli puoliväliriiheen mennessä.
– Olemme Akavassa pitäneet tärkeänä, että oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa lisätään sosiaaliturvassa säilyttäen etuuksien syyperusteisuus ja osittainen tarveharkintaisuus. Työnteon pitää olla aina taloudellisesti kannattavaa, vaikka sosiaaliturvan osuus pienenee työtulojen lisääntyessä. Meistä järjestelmän selkeyttäminen olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi osin yhdistämällä perusturvaetuuksia. Hallituksen lähtökohtia uudistukselle voidaan siten pitää perusteltuina, toteaa Ojala.
Hallitus on kuitenkin tehnyt ohjelmassaan pitkälle meneviä valintoja perusturvaetuuksien yhdistämisestä. Esimerkiksi tiettyjen päivärahojen vähimmäistaso yhtenäistetään ja lapsikorotukset, korotusosat sekä suojaosat poistetaan. Lisäksi se on linjannut myös asumistuen ja toimeentulotuen uudistuksista.
– Linjauksilla voi olla yhdessä ja erikseen monenlaisia heijastusvaikutuksia. Etuuksien mahdollisesta yhdistämisestä tulisi päättää vasta, kun ensin on suunniteltu ihmisten elämäntilanteiden kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet ja tehty huolellinen vaikutusten arviointi.
– Sosiaaliturvan kokonaisuudistus onnistuu vain toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuella. Tämä on jäänyt hallitusohjelmassa vaille riittävää huomiota. Palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista tulisi vahvistaa ja parantaa palveluiden toimivuutta ja kohdentumista, Ojala jatkaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien riittävyys on kysymysmerkki
– Sote-uudistuksen toteuttamiselle asetetut tavoitteet ovat pitkälti kannatettavia. Katsomme Akavassa, että korjaavista palveluista tulee siirtyä varhaisempaan tukeen, huomiota tulee kiinnittää yhä enemmän nuorten mielenterveysongelmiin. Henkilöstöresurssien varmistamiseksi tarvitaan toimia, samoin osaamisen kehittämiseen. Hallitus haluaa hillitä kustannusten nousua mittavasti. On tavoitteidemme mukaista, että hyvinvointialueille ei ole tulossa verotusoikeutta, Ojala toteaa.
Uusi hallitus sitoutumassa osaamistason nostoon ja TKI-tavoitteeseen
– Hallitusohjelman koulutusta, osaamista ja TKI:ta koskevat kirjaukset ovat pääosin myönteisiä. Koulutukselle luvattiin ennakkoon erityissuojelua sopeutuksilta. Täysin koulutus ei leikkauksilta säästy, mutta valikoidut panostukset tehdään näkökulmastamme oikeisiin kohteisiin: koulutustason nostoon, TKI-toimintaan ja perustaitojen vahvistamiseen, toteaa johtava asiantuntija Emmi Venäläinen.
– Koulutukseen kohdistuu säästöjäkin. Valikoidut panostukset tehdään näkökulmastamme oikeisiin kohteisiin: koulutustason nostoon, TKI-toimintaan ja perustaitojen vahvistamiseen, sanoo johtava asiantuntija Emmi Venäläinen.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen 4 prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteesta pidetään kiinni. Hallitus sitoutuu kasvattamaan julkista TKI-rahoitusta vuosittain. Rahoitusta kohdennetaan muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen, perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Tämä on erittäin myönteinen uutinen.
Uusi hallitus sitoutuu koulutustason nostoon ja korkeakoulujen koulutusmäärien kasvattamiseen. Tavoite on, että puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinto. Ohjelman mukaan uusia aloituspaikkoja kohdennetaan kasvukeskuksiin ja työvoimapula-aloille, mutta niiden määristä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa. Uusien aloituspaikkojen rahoitus on täsmentämättä.
– Ensikertalaisten osuutta korkeakouluihin valittavista halutaan kasvattaa ja päällekkäistä koulutusta vähentää. Tämän keinot jäävät vielä avoimeksi hallitusohjelmassa, se voi tarkoittaa esimerkiksi opiskeluoikeuksien määrän rajaamista, ensikertalaiskiintiöiden kasvattamista tai kiristyvää rahoitusohjausta. Järein keino olisi toisen tutkinnon maksullisuus. Emme Akavassa kannata tutkinto-oikeuksien rajaamista tai koulutuksen maksullisuutta, Venäläinen painottaa.
Hallitus aikoo uudistaa oppimisen tukea ja vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Perusopetukseen lisätään 2–3 viikkotuntia perustaitojen vahvistamiseksi. Lisäksi pyritään vahvistamaan sivistyksellisiä oikeuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatukriteerein.
– Jatkuvan oppimisen suhteen hallitusohjelman viestit ovat hieman ristiriitaiset. Osaajapula tunnistetaan, mutta keinot sen poistamiseksi jäävät vähäisiksi. Lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vie pohjaa pois jatkuvan oppimisen edellytyksiltä ja osaamistason nostamiselta, Venäläinen sanoo.
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen epävarmaa, osaamisen merkitys vihreässä siirtymässä jäi sivuosaan
– Hallitusohjelma ei kaikilta osin tue sitä, että Suomi voisi saavuttaa ilmastolakiin kirjoitetun hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035. Hallitusohjelman ilmasto-osuus kuitenkin yleisellä tasolla vastaa linjauksiimme vihreästä siirtymästä. Näissä korostuvat puhdas energia mukaan lukien vety, sujuvat lupaprosessit ja TKI-toiminta, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Hallitusohjelmassa on sivuutettu osaamisen merkitys vihreälle siirtymälle ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen huoli siitä, että osaavan työvoiman saatavuus muodostuu pullonkaulaksi sen toteuttamisessa, huomauttaa Piia Rekilä.
– Keskeistä isoissa yhteiskunnallisissa murroksissa on varmistaa, että ihmisten osaaminen vastaa työmarkkinoiden kysyntää, Rekilä jatkaa.
Osaajien maahanmuuttoa edistetään – muiden tiukennetaan
– Hallitusohjelmassa tunnistetaan pula osaavasta työvoimasta työmarkkinoillamme. Tarpeeseen vastataan muun muassa panostamalla kansainväliseen rekrytointiin, lähtömaakoulutuksiin, ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseen ja kansalliskielten oppimisen edistämiseen. Ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttoa halutaan helpottaa ja parantaa englanninkielisen varhaiskasvatuksen saatavuutta, toteaa johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Päinvastaisena toimena on tulkittavissa eteneminen kohti EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta eli niiden tuntuvaa nostoa, vaikka hallitus sanoo samalla arvioivansa valtakunnallisen apurahajärjestelmän luomista.
– Kannusteita Suomeen jäämiseksi pitää luoda opiskelujen takia saapuvillekin, painottaa johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Hallitus tiukentaa selvästi maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa lisäämällä maahanmuuttajan vastuuta kotoutumisestaan ja muuttaa järjestelmää velvoittavammaksi. Työperusteisen oleskeluluvan saantia tiukennetaan ja asetetaan lisävaatimuksia pysyvän oleskeluluvan myöntämiselle sekä kiristetään kansalaisuuden saantia. Merkittäviä kiristyksiä tehdään myös humanitaariseen maahanmuuttoon.
– Iso kokonaisuus on tavoite eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia huomioiden perustuslain reunaehdot. Nähtäväksi jää, mitä hallitusohjelman maahanmuuttopolitiikan ns. perälauta kaikille näille tavoitteille tarkoittaa käytännössä. Sen mukaan ”Suomi noudattaa maahanmuuttopolitiikassa ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta.”
Sahamies korostaa, että Akavassa kannatetaan maahanmuuton lisäämistä laajasti sekä painotetaan ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
EU-politiikassa korostetaan taloutta ja EU:n rahoituskysymyksiä
– Periaatetasolla uusi hallitusohjelma on pitkälti Suomen edellisten hallitusten linjoilla. Ollaan aloitteellisia, rakentavia sekä tavoitellaan vahvaa ja toimintakykyistä unionia. Uusi hallitus painottaa erityisesti taloutta ja EU:n rahoituskysymyksiä. Talous- ja rahaliiton sääntöjen uusimista tulisi tehdä kansallisia uudistuksia eteenpäin vieviksi. Tavoitteena on, että tukipaketteja eri maihin ei tarvitsisi enää antaa, poikkeuksena on Ukrainan tukeminen, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
– Strategisen kilpailukyvyn kehittämisessä korostetaan sisämarkkinoita ja kauppapolitiikkaa sekä unionin asemaa esimerkiksi puhtaiden energiaratkaisujen edistäjänä. EU-varojen jaossa halutaan yhä vahvempi kytkös oikeusvaltioon. Unionin budjetin painopisteitä pitää hallitusohjelman mukaan suunnata uudestaan muun muassa osaamiseen ja tutkimukseen.
– Hallitusohjelman EU-osiossa ei mainita työelämää, mutta ”tavoite on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa sääntelyssä”. Luetaanko työelämän EU-tasoiset pelisääntöhankkeet tähän vai ei, kysyy kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
– Hallitus haluaa tehdä EU-asioiden käsittelystä Suomessa ennakoivampaa, mutta avoimeksi jää, miten siihen saadaan mukaan esimerkiksi eduskunta ja järjestöt. Hallitusohjelman EU-osiossa on monia samoja asioita kuin tavoitteissamme. Akavassa kuitenkin painotamme tasaisemmin työelämää, osaamista, taloutta ja vihreää siirtymää, Penttinen jatkaa.
Oikeusvaltiota vahvistetaan, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen panostetaan
Hallitus korostaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden (Poliisi, hätäkeskukset, Tulli, oikeuslaitos, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat) toimintaedellytyksien parantamista ja lisää resursseja ja toimivaltuuksia.
Puolustusvoimien henkilöstöä hallitus lupaa lisätä suunnitelmallisesti ja varmistaa sen jaksaminen muuttuneessa toimintaympäristössä. Konkretia jää vielä auki. Parhaiten työssäjaksaminen ja työaikasuojelu toteutettaisiin uudistamalla Puolustusvoimien työaikalaki.
Poliisien määrää nostetaan kohti pohjoismaista tasoa 8 000:een vaalikauden loppuun mennessä, jolloin perusrahoitus kasvaa vuositasolla 70 miljoonaa euroa. Hallitus haluaa tehostaa rikostorjuntaa, siirtää poliisin tarpeettomia tehtäviä muualla hoidettavaksi ja ottaa käyttöön poliisin reservin.
Oikeudenhoidon rahoitusta lisätään vuodesta 2025 alkaen 25 miljoonaa euroa vuositasolla, eli noin puolet ”kriisirahoituksen” tarpeesta. Myönteistä on lupaus pysyvien tuomarinvirkojen ja käräjänotaarien määrän lisäämisestä. Riita-, rikos- ja hakemusprosesseja nopeutetaan sujuvoittamalla prosesseja.
– Valitettavaa on, että maalittamisen kriminalisointi puuttuu hallitusohjelmasta. Se suojaisi esimerkiksi oikeudenhoidon toimijoita, huomauttaa johtava asiantuntija Juha Kirstilä.
Teksti: Ritva Siikamäki ja Akavan asiantuntijat
Kuvat: Valtioneuvoston kanslia, © Lauri Heikkinen (kuvituskuva), Liisa Takala (Akavan henkilöstö)
Tutustu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan
Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma
