Suomessa perjantai 4.11.2022. on naisten palkkapäivä. Tämä on symbolinen päivä muistuttaa meitä siitä tosiasiasta, että Suomessa naiset ansaitsevat 84,3 prosenttia miesten ansioista.

Myönteinen suhtautuminen perhevapaisiin ja erilaisiin joustoihin vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Tasa-arvolakia koskeva lakimuutoksen valmistelu palkka-avoimuuden lisäämisestä on keskeytetty hallituspuolueiden erimielisyyden takia. Palkka-avoimuutta on käsitelty kolmikantaisesti kahdella hallituskaudella, Sipilän ja Marinin hallituksessa. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin”.

Suomalainen työelämä on joustavaa. Työajat ja työntekijät joustavat Suomessa enemmän kuin muissa EU:n jäsenmaissa. Suomalaisista työntekijöistä noin 70 prosenttia kokee, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista. Suomessa myös työasiat läikkyvät vapaa-ajalle yleisemmin kuin muualla Euroopassa (Työvoimatutkimus 2019).

Sukupuolten tasa-arvon tila on Suomessa monin tavoin hyvä. Meillä on kuitenkin sitkeitä ongelmia, joiden korjaamiseen ei löydy rohkeutta eikä tahtoa, muun muassa sukupuolten välinen palkkaero.

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työryhmän raportti raskaus- ja perhevapaan estämisen keinoista väisteli hallitusohjelman kirjauksia ja sai palkansaajärjestöt jättämään eriävän mielipiteen. Toimeksianto perustui Marinin hallitusohjelmaan, jossa edellytettiin lainsäädännön täsmentämistä. Edellisen kerran asiaa on tarkasteltu vuonna 2014, jolloin kolmikantainen työryhmä tarkasteli pelkästään perhevapasyrjintää. Kummankin työryhmän työn tulokset ovat olleet pettymys Akavalle ja muille palkansaajajärjestöille.