Joustavassakin työelämässä on huolehdittava palautumisesta

Suomalainen työelämä on joustavaa. Työajat ja työntekijät joustavat Suomessa enemmän kuin muissa EU:n jäsenmaissa. Suomalaisista työntekijöistä noin 70 prosenttia kokee, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista. Suomessa myös työasiat läikkyvät vapaa-ajalle yleisemmin kuin muualla Euroopassa (Työvoimatutkimus 2019).

27.4.2022

Työn joustavuus on myönteistä helpottaessaan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Varsinkin asiantuntijatyötä tekevillä on mahdollisuus itse vaikuttaa työnteon aikaan, paikkaan ja määrään (tai pikemminkin määrättömyyteen). Tasapainon löytäminen ja työstä irtaantuminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos työn imu on voimakasta. Joustavuus ja työn läikkyminen vapaa-ajalle voi muodostaa ylikuormittumisen ja riittämättömän palautumisen riskin. Akavalaisista palkansaajista 46 prosenttia kokee työuupumuksen suureksi tai melko suureksi riskiksi työssään, ja esimerkiksi taukojen vähäisyys sekä työskentely työajan ulkopuolella lisäävät kuormitusta.

Työn kuormittavuuteen ja työkykyyn vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten osaamisvaatimukset, digitalisaatio ja työnteon tapojen monimuotoistuminen. Myös työyhteisön toimintatavat vaikuttavat kuormittumiseen. Työstä palautuminen ja työn rajaaminen on yhä tärkeämpää. Tämä vaatii selkeää toimintakulttuuria työyhteisöltä ja itsensä johtamisen taitoja työntekijältä.

Heikko palautuminen on riski

Sopiva määrä kuormittumista vaikuttaa myönteisesti työkykyyn. Sen sijaan jatkuva, liiallinen kuormittuminen vaarantaa työkyvyn ja altistaa uupumukselle sekä masennukselle. Tasapainon saavuttaminen ei ole välttämättä helppoa. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja havaita liiallinen kuormitus ajoissa. Tämä vaatii erityistä huomiota ja osaamista varsinkin asiantuntijatyössä ja etätyössä sekä etä- ja lähityön yhdistelmässä.

Palautuminen on tärkeä osa työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Palautumisen osaaminen korostuu työelämätaitona. Riittävä lepo on olennainen osa palautumista, mutta se ei yksin riitä. Psykologinen irrottautuminen ja palautuminen on yhtä tärkeää. Koska työkuormitus on fyysistä, psykososiaalista ja kognitiivista, palautumisen on oltava sellaista, että pystymme irrottautumaan työasioista ja tekemään vapaa-ajalla mieluisia asioita.

Myös tauot työpäivän aikana edistävät palautumista. Tiiviinkin päiväohjelman lomassa kannattaa siis pitää lounas- ja kahvitauot. Erityisesti etätyössä tauotus jää usein puutteelliseksi. Palautumista tulisi tapahtua työpäivän aikana ja sen jälkeen sekä viikonloppuisin ja vapaapäivinä.

Rajojen asettamiseen tarvitaan koko työyhteisöä

Palautumista vaikeuttavat muun muassa kiire, teknostressi, toimimattomat työaikajärjestelyt ja jatkuva tavoitettavuus. Jatkuva työsidonnaisuus ja työn läikkyminen vapaa-ajalle, liian suuret työmäärät sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen voivat johtaa mielenterveyden ja jaksamisen ongelmiin. Rajat ja yhteiset säännöt helpottavat työntekoa ja parantavat työssä jaksamista. Selkeillä yhteisillä säännöillä ja toimintaohjeilla varmistetaan ja tuetaan työstä palautumista.

Rajojen ja pelisääntöjen rakentaminen on johdon vastuulla, mutta se on myös koko työyhteisön yhteinen asia. Töiden ja työaikojen rajaaminen ei kuitenkaan saa jäädä yksittäisen työntekijän vastuulle. Työyhteisön toimivuutta ja työhyvinvointia voidaan jokaisella työpaikalla ylläpitämään. Yhteisesti voidaan selkeyttää työn rajaamista ja edistää palautumista. Tässä muutama neuvo:

  • Laatikaa ja päivittäkää säännöllisesti työyhteisön yhteiset toimintatavat, pelisäännöt ja käytännöt, joilla mahdollistetaan hyvä tasapaino ja palautuminen. Sopikaa tavoitettavuudesta: Milloin työntekijöiden on oltava tavoitettavissa? Milloin sähköpostin ja työkännykän voi sulkea hyvällä omallatunnolla?
  • Kunnioittakaa toisten työrauhaa ja tauotusta. Työelämässä ja työpaikoilla on paljon häiriötekijöitä ja keskittyminen on usein vaikeaa. Sopikaa, miten varmistetaan, että jokainen pystyy työpaikalla tarvittaessa paneutumaan rauhalliseen ja keskittyneeseen työhön. Hyvät kokouskäytännöt ja mahdollisuus tauotukseen suojaavat keskittymiskykyä.
  • Huolehtikaa oikein mitoitetuista toimenkuvista ja työmääristä, jotka mahdollistavat palautumisen.
  • Rakentakaa ja ylläpitäkää puheeksi ottamisen kulttuuria. Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Myös epäkohdista puhuminen ja ratkaisujen etsiminen edistävät työhyvinvointia tukevaa työkulttuuria.

Lisätietoja:

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356

Lue lisää aiheesta