Vuorottelu- ja opintovapaa

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä vapautetaan määräaikaisesti työtehtävistään. Vuorotteluvapaa hyödyttää monia osapuolia: se edistää työntekijän jaksamista ja työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puolestaan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

27.5.2019

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä vapautetaan määräaikaisesti työtehtävistään. Vuorotteluvapaa hyödyttää monia osapuolia: se edistää työntekijän jaksamista ja työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puolestaan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla.  Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää.

  •  Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
  • Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella

Vuorotteluvapaan sijainen

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on

  •  ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  •  alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai
  •  vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi jäädessään työttömäksi. Korvausta laskettaessa ei oteta huomioon lapsikorotuksia. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Työttömyyspäiväraha, johon vuorottelukorvaus perustuu, lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa

  • korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta
  • korvauksen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos.

Opintovapaa

Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden.

Viiden vuoden aikana saman työnantajan palveluksessa työntekijä voi pitää opintovapaata kaksi vuotta. Opintovapaalain mukaan opintovapaa voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa (5 §).

Opintovapaa-asetuksessa edellä mainittua on täsmennetty. Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta tai valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta (asetus 2.1 §).

Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Opintovapaa lasketaan useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa osittain sellaiseksi työssäoloa vastaavaksi ajaksi, joka kartuttaa vuosilomaa ja muita etuja.