Tammikuun 2023 alusta Ruotsi hyppää EU:n kuljettajan paikalle, kun siitä tulee puoleksi vuodeksi puheenjohtajamaa. Eikä minä tahansa hetkenä, sillä käsillä on todellinen raskaan sarjan puheenjohtajuus. Euroopan unioni kun on pikku hiljaa aloittamassa hiipimisen kohti kuluvan viisivuotiskautensa loppupäätä ja päätöksentekohankkeita on kasautumassa pinoiksi asti. Tuttua näinä aikoina myös Suomen eduskunnasta.

Euroopan unionista ei ole oltu mitenkään hiljaa viime aikoina. Päinvastoin. Esimerkiksi Euroopan turvallisuuskysymykset ovat nousseet esille, kun idän suunnassa rytisee. Metsä- ja energia-asiat, alustatyö, ilmastopolitiikka, talous ja koronayhteistyö ovat nekin nostattaneet isoja otsikoita viime aikoina.

EU-koneisto on nyt täysin palannut loppukesän lomilta ja katseet suunnataan syksyn työlistaan. Ollaan komission ja parlamentin viisivuotiskauden puolivälissä ja se näkyy lukuisina aloitteina. Lisänä on tietysti koronan jälkihoito.

EU:n elvytyspaketin hyväksyminen Suomessa oli kaikista näkökulmista katsoen tuskallista – mutta myös hyödyllistä. Tietämättömyys unionin toiminnasta ja Suomen jäsenyyden perusteista paistoi läpi. Ja tämä pätee valitettavasti myös moniin päättäjiin.

Suomalaisille Iso-Britanniaa on voinut pitää monessa mielessä eurooppalaisena suurvaltana. Se oli esimerkiksi pitkään suomalaisten suosituin muuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella sekä suosikkipaikoilla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtojaksoille ja yhteishankkeille. Mitä brexit-paketti tarkoittaa Britanniaan vastedes tähtäävälle suomalaiselle korkeakoulutetulle tai korkeakouluopiskelijalle?

Hallitus antaa alkuvuonna eduskunnalle EU-selonteon. Kyseessä ei ole mikään jokaviikkoinen linjaus, sillä Suomen koko jäsenyyden aikana on tehty tätä ennen kaksi EU-selontekoa. Harvinaista herkkua siis.