EU-koneisto on nyt täysin palannut loppukesän lomilta ja katseet suunnataan syksyn työlistaan. Ollaan komission ja parlamentin viisivuotiskauden puolivälissä ja se näkyy lukuisina aloitteina. Lisänä on tietysti koronan jälkihoito.

EU:n elvytyspaketin hyväksyminen Suomessa oli kaikista näkökulmista katsoen tuskallista – mutta myös hyödyllistä. Tietämättömyys unionin toiminnasta ja Suomen jäsenyyden perusteista paistoi läpi. Ja tämä pätee valitettavasti myös moniin päättäjiin.

Suomalaisille Iso-Britanniaa on voinut pitää monessa mielessä eurooppalaisena suurvaltana. Se oli esimerkiksi pitkään suomalaisten suosituin muuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella sekä suosikkipaikoilla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtojaksoille ja yhteishankkeille. Mitä brexit-paketti tarkoittaa Britanniaan vastedes tähtäävälle suomalaiselle korkeakoulutetulle tai korkeakouluopiskelijalle?

Hallitus antaa alkuvuonna eduskunnalle EU-selonteon. Kyseessä ei ole mikään jokaviikkoinen linjaus, sillä Suomen koko jäsenyyden aikana on tehty tätä ennen kaksi EU-selontekoa. Harvinaista herkkua siis.

EU-maiden valtionjohtajat keskustelevat torstaina alueen yhteisestä strategiasta koronasta irtaantumiselle. Syystä, sillä ilman EU:n sisämarkkinoiden asteittaista normalisointia taloutta ja työllisyyttä ei saada nousuun missään jäsenvaltiossa. Olemme toistemme tärkeitä kauppakumppaneita ja osana euroaluetta. Nousemme tästä alhosta joko yhdessä tai ei ollenkaan.

Uuden ajan kulkutautikriisi, josta tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet, on käsillä. Myös Euroopan unioni on saanut kokea sen kovan kaavan kautta. Kuka olisi vaikkapa kaksi kuukautta sitten uskonut, että rajat suljetaan, sisämarkkinat rikotaan ja jäsenmaat ovat kukin käpertyneenä siilipuolustukseen. Ikään kuin brexit-virus olisi tartuttanut kaikki 27 jäsenmaata.