Euroopan unionista ei ole oltu mitenkään hiljaa viime aikoina. Päinvastoin. Esimerkiksi Euroopan turvallisuuskysymykset ovat nousseet esille, kun idän suunnassa rytisee. Metsä- ja energia-asiat, alustatyö, ilmastopolitiikka, talous ja koronayhteistyö ovat nekin nostattaneet isoja otsikoita viime aikoina.

EU-koneisto on nyt täysin palannut loppukesän lomilta ja katseet suunnataan syksyn työlistaan. Ollaan komission ja parlamentin viisivuotiskauden puolivälissä ja se näkyy lukuisina aloitteina. Lisänä on tietysti koronan jälkihoito.

EU:n elvytyspaketin hyväksyminen Suomessa oli kaikista näkökulmista katsoen tuskallista – mutta myös hyödyllistä. Tietämättömyys unionin toiminnasta ja Suomen jäsenyyden perusteista paistoi läpi. Ja tämä pätee valitettavasti myös moniin päättäjiin.

Suomalaisille Iso-Britanniaa on voinut pitää monessa mielessä eurooppalaisena suurvaltana. Se oli esimerkiksi pitkään suomalaisten suosituin muuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella sekä suosikkipaikoilla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtojaksoille ja yhteishankkeille. Mitä brexit-paketti tarkoittaa Britanniaan vastedes tähtäävälle suomalaiselle korkeakoulutetulle tai korkeakouluopiskelijalle?

Hallitus antaa alkuvuonna eduskunnalle EU-selonteon. Kyseessä ei ole mikään jokaviikkoinen linjaus, sillä Suomen koko jäsenyyden aikana on tehty tätä ennen kaksi EU-selontekoa. Harvinaista herkkua siis.

EU-maiden valtionjohtajat keskustelevat torstaina alueen yhteisestä strategiasta koronasta irtaantumiselle. Syystä, sillä ilman EU:n sisämarkkinoiden asteittaista normalisointia taloutta ja työllisyyttä ei saada nousuun missään jäsenvaltiossa. Olemme toistemme tärkeitä kauppakumppaneita ja osana euroaluetta. Nousemme tästä alhosta joko yhdessä tai ei ollenkaan.