Kymmenen punnittua toivomusta hallituksen EU-selontekoon

Hallitus antaa alkuvuonna eduskunnalle EU-selonteon. Kyseessä ei ole mikään jokaviikkoinen linjaus, sillä Suomen koko jäsenyyden aikana on tehty tätä ennen kaksi EU-selontekoa. Harvinaista herkkua siis.

15.12.2020

Selonteko tuleekin tarpeeseen. Maailma on ollut aika myllerryksessä. Mihin asentoon laittaa koronan jälkeinen kriisinkestävämpi Eurooppa? Onko se vanha tuttu ”osaamiseen perustuva maailman kilpailukyisin talous” vai jotain muuta? Perusteita entisen tavoitteen sisällön muuttamiseen ei juuri ole.

Selonteon tulisi ottaa myös myönteinen perusnäkemys jatkointegraatioon. Suomi on ollut jäsenyytensä ajan kultaisen keskitien rakentaja. Neuvottelemalla, asiaperusteilla ja liittoutumalla on ajettu omia tavoitteita. Eurooppalainen etu on ollut myös Suomen etu. Toivottavasti tähän ei ehdoteta selonteossa muutosta. Vahva EU merkitsee vahvaa Suomea.

Työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuus jäistä

EU:n työlistalla on isoja asioita. Esimerkiksi työntekijöiden, ammatinharjoittajien ja opiskelijoiden vapaa liikkuvuus on jäissä. Miten ja milloin se palautetaan? Vastaus ei voi olla pelkästään ”terveystilanteen salliessa”, vaan sisämarkkinoiden palautus kaikkinensa vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Tämä koskee laajastikin työelämän asioita.

Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal oli uuden komission näkyvimpiä starttialoitteita. Kiertotaloudesta sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen torjunnasta on saatu aikaan tukku komeita päätöksiä, mutta suurin osa rimaa hipoen tai alle tutkijoiden suositusten. Työtä tällä saralla on siis jatkettava päättäväisesti.

Oikeusvaltiosta on tulossa unionin virstanpylväs. Ajateltiin, että niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit läpäissyt valtio kelpaa jäseneksi ja kriteereitä myös noudattaa. Ei osattu kuvitella, että jokin maa porstuasta sisään tultuaan käyttäisi EU:ta lypsylehmänä ja piutpaut välittäisi yhteisistä arvoista.

Oikeusvaltiokiistassa saatiin aikaan ratkaisu, joka takaa EU:n koronaelvytysrahaston ja monivuotisen 2021–27-budjetin sujuvan alun. Mutta muuten Puola ja Unkari tuskin tekevät täyskäännöstä asiassa ja lisää kiistoja on tiedossa. Tiukan paikan tullen on jatkettava 25 jäsenmaan unionina.

Vahva talous kriisinkestävyyttä

Talous- ja rahaliiton kehittäminen on jo ikuisuuskysymys. Jotkut jäsenmaat, Euroopan keskuspankki ja muun muassa Suomen Eurooppanuoret ovat alkaneet vaatia EU:n koronaelvytysrahastosta pysyvää järjestelyä. Vakaus- ja kasvusopimuksen päivitys odottaa nurkan takana. Suomen linja yhteisvastuuseen on sekavahko, kun sitä torjutaan ja samalla hyödynnetään (esimerkiksi Euroopan keskuspankin toimet).

Lähtökohtana pitäisi olla Suomen ja euroalueen yhteinen kokonaisetu eikä automaattinen vastarinta joka asiaan. Vahva talous on myös kriisinkestävyyden ydintä.

Monenkeskinen globaali järjestelmämme on hajoamassa yhä useampiin leireihin eikä EU saa päätyä ajopuuksi. Sääntöperäinen ja monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä on ihanne, mutta tämän päivän todellisuudessa on muitakin vivahteita. Lanseerattu strategisen autonomian käsite ei saa tarkoittaa protektionismia, mutta jotain omavaraisuutta pitää olla. Näissä kysymyksissä johtoajatuksena ei pitäisi olla jokin ideologia, vaan pragmatismi.

Suomelta tarvitaan myös halu ja tahto muuttaa yhteisen budjetin rakenteita. Unionin 2021–27-budjetissa niin sanottujen tulevaisuusinvestointien kuten tutkimuksen osuus ei erityisesti kasvanut. Tältä pohjalta ei luoda eväitä EU:n menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.

EU:lle uusia toimivaltuuksia?

Lähiaikoina on tarkoitus aloittaa työ EU:n toiminnan kehittämiseksi niin sanotussa hallitusten välisessä konferenssissa, johon myös kansalaisyhteiskunta halutaan saada mukaan. Selonteko voisi toimia Suomen katapulttina tälle keskustelulle.

Muun muassa yksimielisyysvaatimus on monien asioiden jarru ja siitä tulisi siirtyä pois niin paljon kuin mahdollista. Tämä koskee vaikkapa sisämarkkinoiden toimintaa lähellä olevia verotusmuotoja (veroparatiisit jne.), työelämää ja ulkosuhdeasioita. Myös EU:n toimivaltuuksia on katsottava avoimesti. Akavan hallitus on esimerkiksi jo vuosia sitten tehnyt linjauksen, että unionin on saatava lisää valtuuksia rajat ylittävissä terveyskysymyksissä.

Selonteon pitäisi pohjustaa tietä tulevaan eikä katsella asioita peruutuspeilistä. Selonteosta toivottavasti alkavassa vilkkaassa keskustelussa väläytetään silti varmasti joltakin taholta Suomen EU-eron fixit-vaihtoehtoa eli paluuta ”itsenäisyyteen”. Fixitin puolestapuhujien olisi syytä brexitin paksu savu ympärillämme tuoda esiin laskelmat, mitä vaihtoehto merkitsisi esimerkiksi Suomen työpaikoille.

 

Lisätietoja:

Markus Penttinen

Markus Penttinen

kansainvälisten asioiden päällikkö

+358407728861