EU vanhan ylläpitäjästä uuden luojaksi – ei instituutiomuseo, vaan kehityksen moottori

Euroopan unionista ei ole oltu mitenkään hiljaa viime aikoina. Päinvastoin. Esimerkiksi Euroopan turvallisuuskysymykset ovat nousseet esille, kun idän suunnassa rytisee. Metsä- ja energia-asiat, alustatyö, ilmastopolitiikka, talous ja koronayhteistyö ovat nekin nostattaneet isoja otsikoita viime aikoina.

13.1.2022

Lisäksi on käyty niin sanottua EU:n tulevaisuuskeskustelua, joka jatkuu ensi kevätkesään asti, vaikka sen näkyvyys onkin ollut hiljaisemmalla liekillä. Tässä keskustelussa on tarkoitus uudistaa unionin toimintaa ja päivittää painopisteitä.

Erityisesti kansalaiskentältä toivotaan ideoita ja ajatuksia. Akavan pääviesti tulevaisuuskeskusteluun on, että tarvitsemme vahvan EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön syventämistä. Yksin olisimme lastu laineilla ja muut päättäisivät asioistamme. Talous- ja työllisyyshyödyt saadaan yhteismarkkinoilla ja esimerkiksi jäsenmaiden rajat ylittävät asiat, kuten ilmasto- ja terveysasiat, vaativat toimimista käsi kädessä.

Euroopan unioni on suunnattava tulevaisuuteen, sen toiminta muokattava vanhan ylläpitämisestä uuden luomiseen ja sovittujen sääntöjen noudattaminen on palautettava kunniaan. Näiden näkemysten pohjalta Akava esittää seuraavaa:

Talous ei saa perustua pysyvää velkaantumiseen ja loputtomaan keskuspankkielvytykseen. Tavoitteena pitää olla vahva julkinen talous, joka mahdollistaa investoinnit ja kriisinkestävyyden. Jäsenmaat pitää ohjata vahvalla kädellä uudistusten tielle. Näitä asioita koskevia sääntöjä on uudistettava.

Uutta EU-tason elvytyspakettia ei tarvita, jollei synny mittava kriisi pandemian vaikeutuessa jyrkästi. Järkevämpää on kasvattaa jonkin verran unionin monivuotista budjettia. Sen panostuksia pitää kuitenkin ohjata nykyistä enemmän osaamiseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. EU-tasoinen muovimaksu ja hiilirajavero kasvattaisivat yhteisön omia varoja ja ohjaisivat kulutusta ja taloutta kohti kestäviä ratkaisuja.

Euroopan unionin pitää olla aktiivinen työelämän toimija, joka tavoittelee modernia työelämää jatkuvasti uudistuvassa tietotaloudessa. Tarvitaan unionitasoiset sitovat linjaukset esimerkiksi alustatyöstä, palkkatasa-arvosta, itsensätyöllistäjien edunvalvontaoikeuksista ja työelämän psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Työntekijöiden, eri osaajien ja ammatinharjoittajien liikkuvuuden maasta toiseen pitää olla sujuvaa.

Paitsi sivistys ja eurooppalainen kulttuuriperintö, myös talous ja kilpailukyky rakentuvat yhä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen. Niiden osuutta EU:n budjetista on kasvatettava huomattavasti ja eurooppalainen koulutusalue sekä tutkimusalue on toteutettava. Kaiken unionin toiminnan pitää perustua tutkittuun tietoon ja tieteeseen.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat kirjaimellisesti elintärkeitä, mutta myös avaavat uusia työpaikkamahdollisuuksia. Markkinapohjaiset, tieteeseen ja uusiin innovaatioihin perustuvat ratkaisut pitää nostaa kärkeen. Tarvitsemme muun muassa päästökaupan laajentamista, haittaverotusta ja kiertotalouden edistämistä. Jos ehdotettu sosiaalinen ilmastorahasto syntyy, sen pitää panostaa suorien tulonsiirtojen sijasta osaamisperusteiseen kestävän talouden siirtymään.

EU on tunnetusti rauhanprojekti, jossa voimankäyttö korvattiin lainkäytöllä. Oikeusvaltiota rikkovien maiden EU-tuet on siis katkaistava ja tutkimuksen, tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus on otettava näkyväksi oikeusvaltiokriteeriksi. Viimesijaisena ratkaisuna yhteisiä arvoja rikkovan maan on jätettävä EU.

Sisämarkkinat ja kauppa tuovat työtä ja verotuloja. Tarvitsemme uusia kauppasopimuksia esimerkiksi Afrikan, Yhdysvaltojen, Intian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Sisämarkkinahankkeita on edistettävä muun muassa digimarkkinoiden, datatalouden ja tekoälyn alalla. Teknologiassa on päästävä kärkeen.

Isossa kuvassa EU ei voi olla eurooppalainen instituutiomuseo. Sen pitää kehittyä maailman menon mukana. Yksimielisyyspäätöksistä on luovuttava esimerkiksi oikeusvaltio-, verotus- ja työelämäkysymyksissä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU:n perussopimusta pitäisi kehittää ainakin jollain aikavälillä. Esimerkiksi holtitonta taloudenpitoa pitkäaikaisesti harjoittanut jäsenvaltio pitää voida ohjata järjestäytyneesti ulos euroalueelta.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: Akavakin vaati jo vuosia sitten EU:n rajat ylittävän terveysyhteistyön tiivistämistä, ”terveysunionia”. Tietojenvaihtoa pitää sujuvoittaa ja terveysdatan käytölle on oltava yhteiset periaatteet. Terveystarvikkeiden yhteishankinnat ovat hyödyllisiä ja unionin alan virastojen toimivaltuuksia on vahvistettava.

Tutustu Akavan tulevaisuuskeskustelu-näkemyksiin

Akavan ehdotukset EUn tulevaisuuskeskusteluun

Asiakirja on käytettävissä myös englanninkielisenä

https://akava.fi/en/akavas-policy-concerning-the-development-of-the-rule-of-law/

Lue lisää aiheesta