Elvytyspaketti hyväksytty – nyt katse eteenpäin!

EU:n elvytyspaketin hyväksyminen Suomessa oli kaikista näkökulmista katsoen tuskallista – mutta myös hyödyllistä. Tietämättömyys unionin toiminnasta ja Suomen jäsenyyden perusteista paistoi läpi. Ja tämä pätee valitettavasti myös moniin päättäjiin.

19.5.2021

Samalla EU:sta keskusteltiin enemmän kuin moniin vuosiin. Iltapäivälehdessä julkaistu artikkeli unionin toiminnan perusteista oli viiden luetuimman joukossa, mitä ei liene tapahtunut sitten EU-kansanäänestyksen.

Nyt paketti on kuitenkin hyväksytty ja on aika suunnata katse eteenpäin. Mitä on odotettavissa elvytyspaketin käsittelyn pölyjen laskeuduttua?

Sen toteutus voi alkaa kesästä eteenpäin. Suomessa päästään edistämään paketin varoilla muun muassa korkeakoulujen yhteistä digialustaa, vetytalouden synnyttämistä ja vahvistamaan pohjoismaista työnvälitysmallia. On jo aivan selvää, että minkään muiden EU-varojen käytön tuloksiin ei kohdistu yhtä suurta kiinnostusta ja ”suorituspaineet” ovat myönteisessä mielessä kovat.

Elvytyspaketin hylkääminen eduskunnassa olisi tarkoittanut myös unionin monivuotisen budjetin vuosille 2021–27 vaarantumista, koska nämä molemmat kokonaisuudet oli sidottu toisiinsa. Hyväksyminen taas on pohja sille, että elvytyspaketin lisäksi monet unionin ohjelmat tulevat toteutukseen.

Esimerkiksi tutkimusohjelmasta Suomeen voisi virrata lähes elvytyspaketin veroinen potti varoja tieteemme ja työpaikkojemme tueksi. Tieteen ja tutkimuksen ratkaiseva merkitys on tullut mainiosti esille koronan taltuttamisessa. Suomesta lähteneiden rahoitusanomusten hyväksymistaso on aiemmin kuitenkin ollut keskimääräistä alhaisempi. Tässä on täysi lisäsyy panostaa tutkimusohjelman hyödyntämiseen.

Katsetta on myös käännettävä koulutus- ja nuoriso-ohjelma Erasmus+:aan, jota pidetään suuren luokan menestystarinana. Silläkin alkaa uusi seitsenvuotinen 2021–27 -ohjelmajakso ja koronan laantuessa esimerkiksi opiskelija- ja opettajavaihto pääsevät uudestaan vauhtiin.

Tämä vaatii kuitenkin työtä, kun väkisin säästöliekille joutuneet eurooppalaiset oppimisen yhteistyöverkostot lämmitetään uudestaan. Samanaikaisesti palautuu vastaavalla tavalla sisämarkkina-alueen henkilöiden vapaa liikkuvuus. Työnhaku, matkailu ja niin edelleen.

EU:n rakennerahastoja hyödynnetään erityisesti alueillamme. Niidenkin uusi ohjelmakausi on alkamassa, joten varoja on saatavissa esimerkiksi työllistämiseen, paikalliseen aloitteellisuuteen, elinkeinotoiminnan piristämiseen ja korkeakouluihin.

Elvytyspaketti valtavine keskusteluineen oli samalla erinomainen startti niin sanotulle EU:n tulevaisuuskeskustelulle. Eurooppapäivänä 9. toukokuuta 2021 aloitetiin noin vuoden kestävä pohdinta unionin tulevaisuudesta ja tehtävistä. Mitä haluamme eurooppalaisen yhteistyön tuottavan ja mikä on Suomen asema tässä kokonaisuudessa?

Hallitus julkaisi alkuvuonna oman näkemyksensä valtioneuvoston EU-selontekona ja painotti erityisesti kriisinkestävyyden luomista. Moneen kysymykseen haetaan silti vastauksia ja suurimpia keskustelunaiheita ovat varmasti EU:n tulevat talouslinjaukset. Nimenomaan tämän aiheen keskustelua elvytyspaketin hyväksyminen vauhditti.

Laajennetaan vielä aihepiiriä ja kun pohjalla on elvytyspaketin vanavedessä oheistuotteena syntynyt Suomen ”EU-marinointi”, voimme saada aikaan mitä mielenkiintoisimman debatin.

Loppusanat:

Elvytyspakettikeskustelun yhteydessä nimenomaan Italia ja italialaiset joutuivat kepin nokkaan täällä EU:n pohjoisimmassa jäsenvaltiossa. Siellä tuhlailtaisiin ja törsättäisiin erityisesti suomalaisten veronmaksajien varoja, kun taas olemme itse esimerkillisiä.

Toki Italian talous kaipaa kipeästi uudistuksia, mutta myös Suomen talouden heikkouksista ja uudistuksien tekemättä jättämisestä syntyy vaivatta syntilista.

Toisekseen Suomi on koettelemusten maa ja on näköjään hämmästyttävän nopeasti unohtunut, että erityisesti pienet valtiot hyötyvät muiden tuesta. Esimerkiksi talvisodan aikana Italia oli Ruotsin jälkeen Suomen suurin auttaja. Lyhyt on siis historiamuistimmekin.

 

Lisätietoja:

Markus Penttinen

Markus Penttinen

kansainvälisten asioiden päällikkö

+358407728861

Lue lisää aiheesta