Brexit tuo kolmen kerroksen työntekijäliikkuvuuden – moni tutkimus- ja koulutusasia jatkoneuvottelujen varassa

Suomalaisille Iso-Britanniaa on voinut pitää monessa mielessä eurooppalaisena suurvaltana. Se oli esimerkiksi pitkään suomalaisten suosituin muuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella sekä suosikkipaikoilla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtojaksoille ja yhteishankkeille. Mitä brexit-paketti tarkoittaa Britanniaan vastedes tähtäävälle suomalaiselle korkeakoulutetulle tai korkeakouluopiskelijalle?

15.1.2021

Kolmen kerroksen työntekijäliikkuvuus

Henkilöiden vapaa liikkuvuus on päättynyt ja esimerkiksi EU:n alueella mahdollinen työnhaku lähtömaan työttömyysturvalla ei enää käy. Vastaisuudessa jos haluaa Britanniaan töihin, pitää ensin olla työpaikka, sitten saa alkaa anoa oikeutta muuttoon. Anojia laitetaan jonoon pisteytysjärjestelmällä, jossa kielitaito, ammattiosaaminen ja palkka ovat pääkriteereitä. Sisään pääsee tai sitten ei, viranomaispäätöksestä riippuen.

Lisäksi Britanniassa alkaa toimia erityisohjelma, joka koskee esimerkiksi tiede- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia sekä investoijia. Se antaa helpotetun maahanpääsyn, mutta perustuu yhtälailla arviointikriteereihin ja anomuksiin.

Kyseisen erityismenettelyn läpäisseille myönnetään Global Talent-viisumi. Britannian tiedotusvälineissä on kuitenkin liikkunut tietoja, jonka mukaan erityisviisumin saajilta edellytetään huomattavia maksusitoumuksia. Esimerkiksi jos alansa kova ammattilainen saapuu kumppanin ja kahden lapsen kanssa, tarkoittaisi tämä viiden vuoden viisumilla 17 000 punnan laskua.

Työntekijöiden maahantulossa on siis kolmen kerroksen väkeä: globaalit talentit, muut pisteytetyt ja ne, joille ovia ei avata.

Palveluammattilaiset helpommin

Työntekijöitä ja ammatinharjoittajia kulkee EU:n sääntöjen nojalla paljon myös osana palvelujen vapaata liikkuvuutta. Tämäkään ei jää voimaan, mutta Britannian ja unionin välisissä sopimuksissa on erityiskohtelua lyhytaikaisille liike-elämän vierailijoille, yrityksen sisäisinä siirtoina liikkuville ammattilaisille, sopimussuhteisille määräaikaisille palveluntarjoajille ja ”itsenäisille” ammattilaisille.

Näissä tapauksissa maahanpääsyä ei kiintiöidä esimerkiksi työmarkkinatilanteeseen perustuvalla rajoittavalla harkinnalla. Jos on siis erityisosaamista, niin osana palvelujen liikkumista ja liiketoimintaan suomalaisten pääsy Britanniaan on ainakin keikkapohjaisesti helpotettu tietyillä järjestelyillä.

On silti muistettava, että kyse ei tässäkään tapauksessa ole enää vapaasta liikkuvuudesta. Anomus pääsystä Britanniaan on tehtävä ja viisumi- ja muut vaatimukset tulevat heti eteen, jos keikkaa haluaisi jatkaa. Myöskään EU:n sisäiset rajan yli toimintaa helpottavat järjestelyt eivät enää päde. Esimerkiksi palvelujen tarjonnan yhteydessä toimiva lähetettyjen työntekijöiden direktiivi.

Miten käy opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden?

Opiskelijoilla peruslähtökohta on sama kuin työntekijöillä. Ensin pitää olla tiedossa paikka jossain saarivaltakunnan oppilaitoksessa. Sen jälkeen alkaa anominen ja prosessoinnit. Kuvaan kuuluvat korotetut lukukausimaksut Britanniaan tuleville, kun taas EU:ssa niiden pitää olla samalla tasolla kaikille unionin kansalaisille.

Suomalaisen korkeakoulutetun näkökulmasta Britanniaan menolle syntyy näin paperisotakynnys, aikaviiveitä ja mahdollisuus, että pääsy evätään. Mahdollisten maksujen lisäksi. EU:n alueella mukaan tulevilla perheenjäsenillä on oikeuksia ja sosiaaliturvaansa sekä eläkkeitänsä saa suhteellisen kitkattomasti siirrettyä maasta toiseen. Tämäkään ei säily entisellään. Oikeuksia karsitaan, velvoitteita kiristetään.

Muutaman vuoden päästä on mielenkiintoista katsoa tilastoja, miten muutokset vaikuttavat liikkuvuuteen. Hyytyneenkin Britannian talous on monella alalla riippuvainen maahantulijoista ja sen arvostus yhtenä osaamisen huippukeskuksena on perustunut osaltaan tuontiaivoihin. Miten tälle käy? Kaiken kaikkiaan työntekijä- ja palveluosaajien kulkemisen uudet säännöt avaavat kultamaan opastuskonsulteille, jota vielä täydentää viranomaisten suuri harkintavalta.

Erasmukselle punainen valo

Iso-Britannian hallitus ilmoitti jo viime keväänä, ettei se ole kiinnostunut Erasmus+-ohjelmaan osallistumisesta. Siirtymäaikaa on toukokuuhun 2023, jolloin viimeiset ”vanhalla” rahalla toteutettavat Erasmus-hankkeet Britannian kanssa päättyvät.

Lontoon lordit eli parlamentin ylähuone julkaisi arvion näköpiirissä olleesta Erasmuksesta irtautumisesta: kansallisilla ratkaisuilla ei voi korvata eurooppalaista ohjelmaa. Etenkään ammatillisessa koulutuksessa. Siihen kuitenkin siirrytään, nimittäin brittiläisen tieteenharjoittajan Alan Turingin nimellä kulkevaan ohjelmaan. Sen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, mutta lähtökohtana on maailmanlaajuinen eikä eurooppalainen opiskelijaliikkuvuus.

Vaihto ja yhteistyö Euroopan maiden kanssa lähti laskuun jo heti brexit-äänestyksen jälkeen 2016. Kun liikkuvuussääntöjäkin on kiristetty, Suomen ja Britannian välinen opiskelija-, opettaja- ja muu vastaava yhteistyö on väistämättömästi kuihtumiskierteessä.

Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, miten käy opettajavaihdon, koulutuksen kehittämisen ja onko Turing-ohjelmassa sijaa ammatilliselle koulutukselle? Todennäköisesti yliopistoyhteistyöhön saadaan helpoiten uusia malleja, mutta muille se on vaikeampaa. Erasmuksen monipuolisuus kun oli yksi sen valttikorteista.

Tutkimusohjelmalle keltainen valo

Toisin kuin Erasmus+:n tapauksessa Lontoosta on ilmoitettu kiinnostuksesta jatkaa EU:n tutkimusohjelmassa (vuosina 2021–27 Horizon for Europe). Täydestä osallistumisesta ei olisi kyse, vaan se olisi vielä rajoitetumpaa kuin esimerkiksi Norjalla. Perusajatus on, että saarivaltakunta osallistuisi tutkimusohjelman joihinkin osiin, mutta ei kaikkiin. Se ei voisi esimerkiksi osallistua EU:n innovaatiorahaston hakuihin tai 750 miljardin euron koronaelvytysrahaston pottien jakoihin.

Rajallinen osallistuminen tarkoittaa kaikissa tapauksissa yhteistyön vähenemistä. Kysymys on kaikkea muuta kuin pieni tutkimusohjelman ja yleensä korkean osaamisen näkökulmasta. Britannian korkeakoulut ovat olleet kansainvälisissä vertailuissa EU-alueen huippua ja saarimaa on hallinnoinut parhaimmillaan joka viidettä yhteisen tutkimusohjelman hanketta. Lukemattomilla suomalaisosallistujilla.

Isompikin tutkimustoiminnan välirikko on yhä mahdollinen, sillä Britannian jatko-osallistumisen ehdot ovat auki. Brexit-sopimus käsittelee asiaa lähinnä julistustasolla. Tämän vuoksi saarivaltakunnalla on jopa oma vaihtoehto B perustaa ohjelma tai rahasto (työnimeltään Discovery Fund) tutkimustoimintaa varten, jos tulevat neuvottelut Brysselin kanssa kariutuvat.

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan päin tähyävien suomalaiskorkeakoulujen ja -tutkijoiden on varauduttava siihen, että tilanne on epäselvä vielä hyvän aikaa.

Ammattipätevyyden tunnustaminen monimutkaistuu

Epäselvä tilanne vallitsee vastaavasti ammattipätevyyden tunnustamisessakin. EU-maiden välillä on laaja ammattipätevyyden tunnustamisdirektiivi. Sen avulla esimerkiksi suomalaiset lääkärit, arkkitehdit ja monet muut ovat voineet suhteellisen kitkattomasti harjoittaa ammattiaan Britanniassa. Direktiivin voimassaolon jatkosta ei ole sopimusta, joten se ei enää päde.

Pääministeri Boris Johnson julisti brexit-sopimuksen muistuttavan EU:n ja Kanadan 2016 allekirjoitettua kauppa- ja yhteistyösopimusta. Poikkeuksia on ja yksi koskee nimenomaan ammattipätevyyksiä. EU:n ja Kanadan kauppasopimuksessa on oma, pitkälti unionin ammattipätevyysdirektiiviin nojaava luku. Se kun on osoittautunut suhteellisen toimivaksi malliksi. Tämähän ei Britannialle käynyt.

Ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen näin lakatessa yksittäisiä työntekijöitä ja ammatinharjoittajia odottanevat anomukset ja paperisodat, vaikka tuoreessa brexit-sopimuksessa viitataan tuleviin suosituksiin ja järjestelyihin. Kyse ei kuitenkaan ole enää yhteisestä järjestelmästä. Tulossa on siis tähänkin asiaan jonkinasteinen muuttokynnys. Ja vaarana on tietysti, ettei saa osaamistaan tunnustetuksi, mikä voi estää työnteon tai johtaa esimerkiksi huonompaan palkkaan.

Britanniassa valmisteltu kansallinen laki ammattipätevyyksien tunnustamisesta ei tarjoa yksittäisen hakijan kannalta niin hyvä ”etuja” kuin EU:n ammattipätevyysdirektiivi. Sen perusteella tunnustamista pyytävä on muuan muassa voinut täydentää tietojaan ja taitojaan (korvaavat toimenpiteet) ja saada näin edistettyä tunnustamistaan. Direktiiviin nojaava eurooppalainen sähköinen ammattikortti ei sekään vuodenvaihteesta alkaen enää päde kanaalin toisella puolen.

Ne voitaisiin hyvän tahdon vallitessa saada jotenkin järjestymään edellä mainituilla suosituksilla ja yhteisillä järjestelyillä. Mutta käykö näin, kun monissa muissakaan brexit-asioissa kansalaisen etu ei ole ollut ensisijainen?

Mielenkiintoinen yksityiskohta brexit-sopimuksessa ammattipätevyyksien yhteydessä on vaadittavat todisteet hakijan luonteen hyvälaatuisuudesta (proof of good character). Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa?

Akateeminen ja opintojen tunnustaminen säilyy

Ammattipätevyyden ja akateemisten ansioiden tunnustaminen kytkeytyy lisäksi suoraan edellä mainittuihin Britannian maahantulojärjestelmiin osaamisarvioineen ja pisteineen. Nämä maahanmuuttokriteerit ja toisaalta ammattipätevyyden ja akateemisten ansioiden tunnustaminen ovat kuitenkin periaatteessa eri asioita eikä yksi voi korvata toista. Mahdollinen lisäpaperisotien lähde tässäkin.

Akateeminen tunnustaminen sentään säilyy Suomen, muun EU:n ja Iso-Britannian välillä entisellään, koska sitä säätelee Unesco-pohjainen sopimus eli Lissabonin konventio. Sopimusmailla on akateemisten oppiarvojen ja opintojen tunnustamista varten ERIC-NARIC-keskukset (European Network of Information Centres, National Academic Recognition Information Centres) ja näillä tietoa brexit ei tuo asiaan muutosta.

Viimeistä brexit-sanaa ei sanottu

Moni edellä kirjoitetuista asioista on vielä täsmentämättä ja uusia käänteitä voi seurata muissakin kuin tutkimusasioissa. Pian kymmenet UK-EU-työryhmät alkavat tarkastella, mitä yleislinjainen sopimus tarkoittaa elävässä elämässä. Ja monia isojakin asioita on jätetty jatkoneuvottelujen varaan.

Menee siis vielä vuosikausia ennen kuin kaikki Euroopan unionin ja Britannian tulevien suhteiden palaset loksahtavat paikalleen. Varmaa on ainoastaan, että suomalaisen korkeakoulutetunkaan näkökulmasta yhdessäkään asiassa yhteistyö ei helpotu.

 

Lisätietoja:

Markus Penttinen

Markus Penttinen

kansainvälisten asioiden päällikkö

+358407728861

Lue lisää aiheesta