Kansainvälisen Pride-kuukauden aikana on syytä myös tyytyväisyyteen. Sateenkaarivähemmistöjen asema suomalaisessa työelämässä on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n rasismin vastaista päivää. Suomi allekirjoitti YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 1970. Vaikka työ rasismia ja syrjintää vastaan aloitettiin suhteellisen varhain, meillä on yhä paljon tehtävää.

Oikeus työhön sisältyy ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Tärkeästä periaatteesta huolimatta monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen.

Suomessa on suuri määrä työkykyisiä vammaisia henkilöitä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. Heillä on hyvin monenlaisia koulutustaustoja. Tästä huolimatta vammaiset henkilöt on perinteisesti nähty ensisijassa hoivan ja huolenpidon kohteina, eikä työntekijöinä, yrittäjinä tai johtajina.

Ammatilliseen koulutukseen ja lukioon kohdistuu parhaillaan paljon muutospaineita. Ikäluokat pienenevät yhä. Koulutuksen läpäisyn haasteet ovat todellisia. Huolestuttavia tutkimustuloksia on tullut sekä henkilöstön että opiskelijoiden hyvinvoinnista, mikä edellyttää toimenpiteitä.

Työelämän yhdenvertaisuuden parantamiseksi on monia keinoja. Näistä käytiin kiivastakin keskustelua yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen valmistelun yhteydessä. Akava osallistui työelämää koskevien ehdotusten muotoiluun työ- ja elinkeinoministeriössä ja jätti eriävän mielipiteen lausuntokierroksella olleeseen lakiluonnokseen useimpien muiden valmistelutyöhön osallistuneiden tahojen tavoin.