Tehdään työelämästä syrjinnästä vapaa vyöhyke

Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n rasismin vastaista päivää. Suomi allekirjoitti YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 1970. Vaikka työ rasismia ja syrjintää vastaan aloitettiin suhteellisen varhain, meillä on yhä paljon tehtävää.

21.3.2023

Vastikään julkaistun oikeusministeriön seurantaselvityksen mukaan vähemmistöryhmiin kohdistuvat viharikokset ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa. Selvityksen mukaan uhreista 70 prosenttia kertoi vihapuheen tai häirinnän vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Vuonna 2016 julkaistussa selvityksessä vastaava osuus oli 61 prosenttia. Vihapuhetta ja häirintää kohdattiin yleisimmin internetissä ja toiseksi yleisimmin julkisilla paikoilla.

Työelämä ei valitettavasti ole syrjinnästä vapaa vyöhyke. Esimerkiksi etnisen taustan, kielen tai kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä vaikeuttaa tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ja yhteiskunnallista osallistumista (ks. esim. Ahmad 2019). Työelämän rasismi ja syrjintä on usein rakenteellista ja tiedostamatonta, esimerkiksi itsensä kaltaisten ihmisten suosimista rekrytoinneissa.

Asialla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Haitalliset asenteet vaikuttavat organisaatioiden kykyyn saada tarvitsemaansa osaamista ja kilpailla kansainvälisillä työmarkkinoilla. Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuudella ja syrjimättömyydellä on kriittinen merkitys Suomen houkuttelevuudelle osaavan työvoiman, kansainvälisten opiskelijoiden ja investointien kohdemaana.

Onneksi edistysaskeleita on otettu. Kuluneella hallituskaudella on maahantuloprosessia onnistuttu nopeuttamaan ja uudistamaan keskeistä lainsäädäntöä. Esimerkiksi kesäkuun alussa voimaan astuvat yhdenvertaisuuslain muutokset vahvistavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oikeussuojaa ja mahdollistavat tehokkaamman puuttumisen työelämässä tapahtuvaan syrjintään.

Hyvin alkanutta työtä pitää jatkaa myös tulevalla vaalikaudella. Syrjinnästä vapaan työelämän luomiseksi tarvitaan laaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisohjelma, johon sisältyvillä toimenpiteillä lisätään työelämässä aliedustettujen ryhmien työllisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Samassa yhteydessä pitää kiinnittää erityishuomiota asenneilmapiirin muokkaamiseen, jotta kaikki rasismi ja syrjintä saadaan poistettua työelämästä.

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366

Lue lisää aiheesta