Syyskuun alkupuolella vietetään Suomen suurinta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kunniaksi järjestettävää juhlaa Helsinki Pride -viikkoa. Vaikka tapahtuma järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa, sen sanoma on hyvin ajankohtainen: suomalaisessa yhteiskunnassa on oltava tilaa monimuotoisuudelle.

Koronapandemian leviäminen ympäri maailman on tuonut suurta epävarmuutta. Erilaisissa skenaarioissa pohditaan vaihtoehtoja, joissa koronavirus jyllää huhti–kesäkuussa, mutta se saadaan vähitellen kuriin sen jälkeen. Koronakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kollektiivisia toimia sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamista. Monet vammaiset henkilöt tarvitsevat kaikissa oloissa toisen henkilön apua sekä palveluita ja tukitoimia päivittäin.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19. maaliskuuta. Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen ja yrittäjä. Hän oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä tasa-arvon ja koulutuksen edistäjä. Canth nosti esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja taisteli niiden ratkaisemiseksi.

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on edelleen verrattain pieni, mutta suhteellinen osuus kasvaa nopeasti. Vaikka pienenevien ikäluokkien maassamme on puutetta osaavasta työvoimasta, monilla ulkomaalaistaustaisilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen.

Suomen menestys kansainvälisessä kilpailussa nojaa pitkälti korkeaan osaamiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Yksi keskeinen laadun osatekijä on opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. Siksi on huolestuttavaa, että korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on Opetushallituksen tuoreiden tietojen mukaan kääntynyt laskuun.

Suomalainen työelämä ei ole syrjinnästä vapaa alue, päinvastoin. Tätä valitettavaa asiaa todistaa juuri julkaistu Koneen säätiön rahoittama tutkimus ”When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market”, jossa tutkittiin työsyrjintää. Tutkimuskohteena oli maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden tai kasvaneiden lapsien kohtaama syrjintä suomalaisessa työelämässä.