Avainsana: määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 18. määräaikaisraportti

Lausunnossaan ulkoministeriölle palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat muun muassa, että perhevapaajärjestelmän uudistus 2022 ei yksin riitä sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromiseksi. Lisäksi on tehtävä vaikuttavia toimenpiteitä palkkasyrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi sekä palkka-avoimuuden lisäämiseksi.

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 18. määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat ulkoministeriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että Suomessa pysyväksi muodostunut ongelma on sukupuolten välinen palkkaero. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että kolmikantaista samapalkkaohjelmaa tulisi uudistaa ja ohjelmalle tulisi hallituskausittain asettaa konkreettista numeraalista tavoite.

Akavan lausunto kansainväliselle työjärjestölle (ILO) vuonna 2022 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Akava yhtyy liitteenä olevaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n lausuntoon.

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 17. määräaikaisraportti

Lausunnossaan ulkoministeriölle palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK viittaavat aiemmin antamaansa lausuntoon ja toteavat, ettei ole uutta huomautettavaa raportista.

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 17. määräaikaisraportin laatiminen

Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat ulkoministeriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että muun muassa sosiaali- ja terveysalalla valmiuslain voimassaoloaikana tehdyt pitkät työjaksot korostavat viikkolevon varmistamisen tärkeyttä. Järjestöt nostavat esiin yötyön vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin sekä oikeuden tähän liittyviin työterveystarkastuksiin. Ne kiinnittävät huomiota epätyypillisen työn teettämisen mallien lisääntymiseen suomalaisessa työelämässä ja nostavat esiin, että työntekijöiden hyväksikäyttöön ja alipalkkaukseen perustuva liiketoimintamalli näyttää juurtuneen suomalaiseen työelämään. Hyväksikäytön ja alipalkkauksen riski kohdistuu erityisesti ulkomaalaisiin työntekijöihin, mutta myös osatyökykyisiin ja nuoriin työntekijöihin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen kuudennentoista määräaikaisraportin laatiminen

Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat ulkoministeriölle lausuntonsa koskien uudistettua Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja Suomen kuudennettatoista määräaikaisraporttia olevan uusinta lausunnosta koskien Suomen viidennettätoista määräaikaisraporttia.

Avainsana: määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 18. määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 18. määräaikaisraportti

Akavan lausunto kansainväliselle työjärjestölle (ILO) vuonna 2022 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 17. määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 17. määräaikaisraportin laatiminen

Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen kuudennentoista määräaikaisraportin laatiminen

Seuraa meitä