Suomalaisten palkkojen heikko ostovoima on kestoaihe kotimaisessa keskustelussa. Kevyen lompakon pelätään ajavan osaajiamme ulkomaille ja heikentävän Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena. Luotettaviin julkisiin tietolähteisiin perustuva vertailuni viittaa siihen, että ottaen huomioon palkat, hinnat ja verotus, Suomessa asiantuntijoiden palkkaus on lähinnä länsieurooppalaista keskitasoa. Useimmille koulutetuille suomalaisille taloudellinen näkökulma ei liene ensisijainen syy muuttaa pysyvästi ulkomaille. Toisaalta palkkatasomme ei ole erityinen vetovoimatekijä muualta muuttavan asiantuntijan silmissä.
Palkka on vastine tehdystä työstä. Vastine voi olla rahan lisäksi muutakin, vaikkapa asunto- tai autoetu. Palkan osia voivat olla aikaan, tehtävien vaativuuteen, suoritukseen ja tulokseen perustuvat erät sekä erilaiset lisät.
Paikallinen sopiminen etenee kunta-alalla vain, jos kunnilla on käytössään rahaa palkkaepäkohtien korjaamiseen ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen – ja ne myös käyttävät sitä, linjaavat JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen ja toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Farmaseutti ansaitsee yli 300 euroa vähemmän kuin vastaavan koulutuksen suorittanut. – Tulevissa terveydenhuoltoalan muutoksissa meidän asiantuntijuuttamme tarvitaan vaativissa tehtävissä entistä enemmän, minkä täytyy näkyä myös palkassa, Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Kataja painottaa.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
