Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päivittäneet suosituksen työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista. Päivitys on yksi useista toimenpiteistä, jotka kuuluvat hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelmaan vuosille 2020–2023. Ohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen toimenpiteet palkkatasa-arvon edistämiseksi vuosina 2020–2023. Ne on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä ja tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen ja samapalkkaisuusperiaatteen toteutuminen.
Perhevapaajärjestelmämme on ollut epätasa-arvoinen ja syrjivä ennen kaikkea isille ja monimuotoisille perheille. Järjestelmä ja asenteet ovat pitkään rakentuneet vanhakantaiselle ajattelulle, jossa ”äidin paikka” on pienen lapsen kanssa kotona ja isät jatkavat työntekoa.
Tuloverotustiedot verovuodelta 2020 tulevat julkisiksi tänään 10.11., jolloin myös vietetään eurooppalaista palkkaepätasa-arvon päivää (European Unequal Pay Day). Samapalkkaisuuden mittareiden mukaan naiset tekevät työtä ilmaiseksi tästä päivästä eteenpäin loppuvuoden. Euroopassa sukupuolten välinen palkkaero on 14,1 prosenttia, Suomessa keskimäärin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla eli naisten keskiansio on noin 84 prosenttia miesten keskiansioista (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2020).
Helsinki Pridea juhlitaan sateenkaarilipuin tänäkin vuonna kesä–heinäkuun vaihteessa. Ajankohta on erityinen, sillä on kulunut tasan 50 vuotta siitä, kun homous dekriminalisoitiin Suomessa ja seksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin Suomen rikoslaista. Aikanaan lain rikkominen saattoi johtaa jopa kahden vuoden vankeuteen. Lisäksi 40 vuotta sitten homous poistettiin mielenterveysluokituksesta.
SAK:n, Akavan ja STTK:n jäsenliitoilleen tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes liitoista on saanut viimeisen vuoden aikana yhteydenottoja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan kiusaamisen, syrjinnän tai muun epäasiallisen kohtelun vuoksi. Yhteydenottojen määrä on pysynyt samana viime vuosiin verrattuna.
Suomen työmarkkinoille on ominaista, että naisten työssäkäynti on yhtä yleistä kuin miesten työssäkäynti, mutta myös ammattien vahva eriytyminen sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. Tutkin väitöstutkimuksessani palkka- ja tuloeroja sekä muita näkökulmia työmarkkinaeriytymiseen. Tarkastelin muun muassa empiiristä yhteyttä erilaisten maisteritutkintojen naisosuuden muutoksen ja tutkinnon suorittaneiden tulojen kasvun välillä.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.
Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.
