Perhevapaauudistus on tasa-arvoteko ennen kaikkea isille

Perhevapaajärjestelmämme on ollut epätasa-arvoinen ja syrjivä ennen kaikkea isille ja monimuotoisille perheille. Järjestelmä ja asenteet ovat pitkään rakentuneet vanhakantaiselle ajattelulle, jossa ”äidin paikka” on pienen lapsen kanssa kotona ja isät jatkavat työntekoa.

12.11.2021

Äidin on turvallista jäädä alkuun kotiin pienen lapsen kanssa käytännön syistä eli synnytyksestä toipumisen turvaamiseksi ja imetyksen sujumiseksi. Lainsäädäntö ja asenteet ovat kuitenkin ohjanneet äitejä jäämään kotiin pidemmäksi aikaa ja ruokkineet ajatusta, että isän paikka ei ole kotona pienen lapsen kanssa.

Vuonna 2020 äidit pitivät kaikista vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia ja isät vain 10 prosenttia. Isät käyttävät Suomessa vanhempainvapaita vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuen saajista 92 prosenttia oli naisia ja ainoastaan 8 prosenttia miehiä vuonna 2020.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien kesken heikentää naisten työmarkkina-asemaa, uralla etenemistä, palkkakehitystä ja eläkkeen tasoa. Lapsen näkökulmasta voi ajatella niin, että suhde molempiin vanhempiin on yhtä tärkeä ja sen muodostaminen alkaa heti syntymästä alkaen.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. Uudistuksen ansiosta kumpikin vanhempi saa yhtä suuret kiintiöt, 160 päivää. Tämä on tasa-arvon näkökulmasta erinomainen lähtökohta.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on perhevapaiden tasaisempi jakautuminen, mikä ennen kaikkea tarkoittaa sitä, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin enemmän. Uudistuksella toteutetaan muutostarpeet, jotka johtuvat EU:n työelämän tasapaino -direktiivistä. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Tasa-arvoa uhkaa vesittää kuitenkin vanhemman oikeus luovuttaa omasta kiintiöstään toiselle enintään 63 päivää. Riskinä siis on, että isät luovuttavat omasta kiintiöstään automaattisesti äidille päiviä.

Joustavuutta ja perhekohtaista valinnanvapautta pitää järjestelmässä olla, mutta toivottavasti työelämän ja yhteiskunnan asenteet tukevat jatkossa enemmän sitä, että tasa-arvo toteutuu käytännössä. Tämä edellyttää, että isät pitävät heille kiintiöidyt vapaat mahdollisimman täysimääräisesti perhetilanteen niin salliessa.

Kotihoidontukeen ei tehty valitettavasti tämän uudistuksen yhteydessä riittäviä muutoksia, mikä jättää vajaaksi naisten työmarkkina-aseman edistämisen. Lasten hoitotukijärjestelmää pitää tarkastella viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Jotta naisten työmarkkina-asema vahvistuu, perhevapaiden mahdollisimman tasaveroisen jakautumisen tulee toteutua käytännössä. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla kannustetaan isiä pitämään perhevapaita. Työpaikat voivat aidosti tukea tasa-arvon toteutumista, jotta perhevapaat jakautuvat tasaisemmin. Tasa-arvo on tekoja ja tuloksia – ei vain sanoja ja tilastolukuja.

Sujuvan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen 2020-luvun yhteiskunnassa ja työelämässä pitää olla mahdollista äideille, isille, monimuotoisille perheille ja työtä eri tavoin tekeville. Joustavuuden, tasa-arvon ja perhemyönteisyyden kautta voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia syntyvyyteen, mikä on tärkeää tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan, työllisyyden ja talouden näkökulmasta.

Hyvää ja tasa-arvoista isänpäivää kaikille isille sunnuntaina!

Lisätietoja:

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta