Akava Works julkaisi tiistaina 21.5. tutkimuslaitos Oxford Economicsin (OE) laatiman selvityksen EU:n ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen makrotalouteen. Selvitys tarkastelee, miten Euroopan Unionin ja Suomen päästötavoitteisiin tähtäävät politiikat vaikuttavat Suomen talouteen tulevien vuosikymmenten aikana.
OE on käyttänyt selvityksen laatimisessa skenaarioanalyysimenetelmää, kehittämäänsä maailmanlaajuista talousmallia Global Economic Modelia sekä kirjallisen lähdeaineiston lisäksi haastatellut viittä suomalaista huippuasiantuntijaa: Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaista, energiaosaston ylijohtaja Riku Huttusta työ- ja elinkeinoministeriöstä, johtava asiantuntija Janne Peljoa Elinkeinoelämän keskusliitosta, toimitusjohtaja Tuuli Kaskista Climate Leadership Coalitionista ja aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmalaa Helsingin yliopistosta.
Miksi tämä selvitys on tärkeä? Ainakin siksi, että se toivottavasti pystyy tutkimuksen ja taloudellisen mallinnuksen keinoin uudistamaan tapaamme ajatella vihreään siirtymään liittyviä talouspoliittisia tulokulmia. Olemme pääasiassa keskittyneet mittaamaan vihreän siirtymän kansantaloudellisia vaikutuksia sen kautta, kuinka paljon joudumme yhteiskuntana ja kansalaisina maksamaan aineellisen hyvinvointimme heikkenemisestä, jotta pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.
Mistä kaikesta me joudumme luopumaan, kuinka paljon elintasomme laskee tai talouskasvumme kärsii, kun tavoittelemme hiilineutraaliutta ja lajien säilymistä? Selvitys osoittaa, että näin ei välttämättä tarvitse olla. Mitä jos investoimalla hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen, pystyisimmekin ratkaisemaan julkisen taloutemme ongelmia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä?
Vihreän siirtymän toteuttamisen skenaariot
Olemme Suomena asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä Suomen ilmastopaneelin suositusten perusteella. Poliittiset päättäjät ovat tuellamme säätäneet ilmastolain, jonka mukaan meidän on vähennettävä päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja vähintään 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. OE on laatinut perusennusteen vihreän siirtymän toteuttamisesta Suomessa tulevien vuosien aikana. Selvityksessä se vertailee tähän ennusteeseen kahta vaihtoehtoista skenaariota: ilmastojohtajaskenaariota ja viivästyneen etenemisen skenaariota.
Perusskenaariossa Suomi höllentää tavoitetasoa ilmastopolitiikassa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksemme pysyvät noin 3 prosentissa bruttokansantuotteesta. Talouskasvumme olisi tällöin heikkoa ja nykyiset julkisen talouden haasteemme jäisivät vaille ratkaisua pidemmäksi ajaksi.
Viivästyneen etenemisen skenaariossa puhtaan siirtymän tiellä on takaiskuja ja kitkaa, kapasiteettirajoituksia ja työmarkkinoiden jäykkyyttä. Edistymme, mutta hitaasti, emme saa houkuteltua yksityisiä investointeja emmekä saavuta hiilineutraaliustavoitettamme vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastojohtajaskenaariossa selkeä politiikkamme ohjaa investointeja puhtaan energian kapasiteettiin, nopeutamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta niitä tukevalla politiikalla ja julkisen ja yksityisen sektorin toimijat saavuttavat 4 prosentin TKI-panostustason bruttokansantuotteesta ja pystyvät ylläpitämään sen. Ilmastojohtajaskenaariossa me saavutamme ilmastolain mukaiset päästövähennystavoitteemme ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastojohtajaskenaariosta merkittävä hyöty kansantaloudelle
Mitkä ovat Oxford Economicsin selvityksen ja skenaarioanalyysin olennaisimmat tulokset Suomen kansantalouden kannalta, mitä uutta tämä selvitys tuo keskusteluun? Olennaisin tulos on, että ilmastojohtajaskenaariossa reaalinen bruttokansantuote kasvaa keskimäärin 0,94 prosenttia vuodessa vuosina 2024–2050 vihreiden investointien kasvun ansiosta. Perusskenaariossa kasvua olisi 0,77 prosenttia ja viivästyneen etenemisen skenaariossa 0,80 prosenttia. Tämän seurauksena ilmastojohtajaskenaariossa bruttokansantuote on 4,5 prosenttia perusuraa korkeampi vuonna 2050.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen avasi lukuja siten, että ilmastojohtajaskenaarion etupainotteisen talouskasvun nopeutuminen tuottaa koko ajanjakson 2024–2050 aikana lähes vuoden 2023 reaalisen bruttokansantuotteen verran lisää. Koko ajanjakson yhteenlaskettu reaalitulojen lisäys perusskenaarioon verrattuna on noin 110 prosenttia suhteutettuna vuoden 2023 tulotasoon. Nämä eivät ole pieniä lukuja.
Tavoitteet saavutetaan korkeatasoisella osaamisella
Toteutuessaan OE:n laskema ilmastojohtajaskenaario olisi näyttävä malliesimerkki kansantalouden win-win-tilanteesta. Vihreää siirtymää tehokkaasti toteuttamalla ja siihen investoimalla voimme samaan aikaan ja siitä johtuen saada aikaan talouskasvua, hyvinvointia ja menestystä Suomelle ja suomalaisille.
OE:n selvityksen keskeisten tulosten tulee olla musiikkia meidän kaikkien korville. Akavan jäsenliittojen jäsenille näillä tuloksilla tulee olla myös työelämään ja työmarkkinoihin liittyvää merkitystä. Ilmastojohtajaskenaarion, eli massiivisen win-win-tilanteen onnistumiselle on ensiarvoisen tärkeää nimittäin se, että investoimme yhteiskuntana korkeatasoiseen osaamiseen ja korkeatasoisiin osaajiin. Jos näin teemme, voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme ja samalla kehittää Suomen taloutta suotuisaan suuntaan.
Akavan jäsenliittojen jäsenet ovat avaintehtävissä ja -asemissa tekemässä ja johtamassa tätä Suomen kansantalouden win-win-tilannetta. Meidän on mahdollistettava Suomen korkeasti koulutetuille asiantuntijoille parhaat mahdolliset onnistumisen edellytykset tässä elintärkeässä tehtävässä.
Mikko Salo
Kirjoittaja on Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun toiminnanjohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Mikko Salo.
