Viime vuonna kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisema raportti kahden asteen lämpenemisen vaikutuksista maapallolle ja ihmisten elinolosuhteille herätti monet pohtimaan, miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä entistä tehokkaammin.
Suomessa keskustelua käytiin erityisesti kevään eduskunta -ja eurovaalien yhteydessä. Esimerkiksi ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittama ja kouluikäisten nuorten perjantaisin järjestämä Skolstrejk för klimatet -tapahtuma (koululakko), joka aktivoi nuoria ympäri maailmaa ja antoi alun Fridays for future -liikkeelle, on saanut runsaasti huomiota myös suomalaisissa medioissa. Ajan henkeen on kuulunut myös kansalaisliikkeiden aktivoituminen. Keväällä Suomessa lanseerattiin Ilmastoveivi- ja Korvaamaton -kampanjat, jotka pyrkivät lisäämään ilmastotietoisuutta sekä aktivoimaan kansalaisia toimimaan ilmaston hyväksi.
Syksyllä kansainvälinen ilmastokeskustelu jatkuu torstaina 8.8. julkistettavan IPCC:n raportin myötä. Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia maankäyttöön. Odotettavissa on keskustelua aavikoitumisesta, ruoan tuotannosta, maaperän köyhtymisestä sekä globaaleista maankäytön trendeistä. Myös kansalaisliikkeet ovat aktivoituneet kesän jälkeen ja edessä on mm. kansainvälinen ilmastolakko, jota markkinoidaan sosiaalisessa mediassa mm. Global climate strike ja Earth strike -nimillä.
Ilmastoaiheiset lakot ja tempaukset ajoittuvat syyskuun 23. päivänä pidettävän YK:n ilmastohuippukokouksen ympärille. IPCC:n tämän vuoden toinen merkittävä raportti, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutusta meriin ja kryosfääriin, julkaistaan huippukokouksen alla. Syyskuun lopusta näyttääkin muodostuvan kansainvälinen ilmastoteemaviikko.
Akava julkaisi ilmastolinjauksensa kesällä. Linjauksissa esitetään uusia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimia Suomen ja EU:n tasolla.
Huolenamme on, että Suomi ja EU eivät ole vieläkään tehneet kunnollista toimintasuunnitelmaa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Linjauksissa esitämme, että suomalaisilla työpaikoilla tulisi työntekijöiden ja työnantajan välillä käydä nykyistä enemmän keskustelua ilmastotoimista. Työntekijöiden osaamista ja ideoita kannattaa hyödyntää ilmastotyössä.
Akavan keväällä tekemän kyselyn perusteella kävi ilmi, että monella työpaikalla esimerkiksi kierrätetään jätteet ja työn tekemisen tapoja on muutettu ympäristöystävälliseen suuntaan muun muassa etätyömahdollisuuksia lisäämällä. Systemaattisen hiilijalanjäljen arviointi on kuitenkin jo harvinaisempaa. Akava on korostanut ilmastolinjauksissaan yhteistyön ja kansalaisten osallistamisen merkitystä. Toteutuakseen vaikuttava ilmastopolitiikka tarvitsee nykyistä enemmän kansalaisten osallistamista päätöksentekoon ja uusien ilmastotoimien luomiseen.
Vastakkainasettelujen sijaan tarvitaan yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.
Akava ei ole ollut mukana järjestämässä ilmastolakkoja, vaan pikemminkin pyrkinyt aktivoimaan jäseniään toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kansalaistoimintaa Akava kuitenkin tukee monilla eri tavoin. Olemme esimerkiksi Kansalaisareenan ja Sitran yhteistyökumppanina 23.11. Musiikkitalossa järjestettävässä Climate Aid -tapahtumassa. Kannustamme jäseniämme osallistumaan tapahtumaan ja sen ympärillä käytäviin keskusteluihin.
