Sipilän hallituksen vuoden 2015 ohjelmassa todettiin ”Suomen EU-politiikan painopiste on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen”. Mukana oli tietysti muitakin asiakokonaisuuksia, mutta tässä oli selvä kärki. Leimaavana esimerkkinä on Sipilän hallitusohjelman teesit EU-lainsäädännöstä: se arvioidaan ensisijassa talouskasvun näkökulmasta.
Rinteen hallituksen ohjelmassa on sen sijaan neljä yhtä painavaa kärkeä: toimiva ja vahva EU, ekologisesti kestävä EU, sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU sekä taloudellisesti kestävä EU. Käytännössä on siis kyse toimivan EU:n luomisesta, joka perustuu kestävän kehityksen kolmeen pilariin (talous-, ympäristö- ja sosiaali) täydennettynä turvallisuuskysymyksillä. Suomen tulevan EU-politiikan sisältö on selvästi rikastanut ympäristö- ja sosiaalispainotteisilla kysymyksillä.
Ympäristökysymysten eli ilmastoasioiden ja luonnon monimuotoisuuden mukaanotto yhdeksi pääpainopisteeksi ei ole yllätys. Esimerkiksi Akava Worksin äskettäisessä selvityksessä kävi ilmi, että yhdeksän kymmenestä Akavan jäsenestä toivoo EU:sta ympäristöasioiden edelläkävijää. Näiden teemojen tuki oli lähes yhtä vahvaa muiden suomalaisten joukossa. Mielipiteenmuutos näissä asioissa on ollut hurja viime vuosina. Päästökaupan eteenpäinvienti pohjoismaisella, EU- ja maailmantasolla näyttää olevan tulevan hallituksen yksi kärkihankkeista ympäristöasioissa ja lentoverokin tuodaan esiin.
Sosiaaliset kysymykset ovat vastaavasti yhtenä uutena Suomen pääpainopisteenä EU-asioissa. Totuuden nimissä on silti todettava, että Sipilän ja Rinteen hallituksen ero näissä kysymyksissä ei käytännössä tule ehkä niin suureksi kuin voisi kuvitella. Ensin mainittu ei ollut erityisen aloitteellinen työelämän asioissa, mutta elävässä elämässä äänesti kaikkien sitä koskevien direktiivien puolesta EU:n jäsenvaltioita edustavassa ministerineuvostossa.
Puolesta äänestämisen lisäksi Rinteen hallitukselta voi odottaa aloitteita, joita Sipilän hallitukselta ei juuri tullut hyvinvointitaloutta lukuun ottamatta. Yksi niistä saattaa olla hallitusohjelmassa mainittu direktiivi huolellisuusvelvoitteeseen perustuvasta yritysvastuulaista. Hallitusohjelman linjaus tasa-arvon toteuttamisesta korkeissa EU-nimityksissä sopii hyvin EU:n sosiaalisen ulottuvuuden henkeen. Kyseisen kohdan jälkeen muun kuin naisen nimittäminen Suomen komissaariehdokkaaksi olisi enemmän kuin vaikeasti perusteltavissa.
Rinteen hallituksen ohjelman EU-osion talouskysymyksissä on oikeastaan Juha Sipilän hallituksen unionipolitiikan ydin: sisämarkkinat, kauppapolitiikka, digimarkkinat ja vastaavat kysymykset. Ne eivät ole kadonneet tai niiden merkitys vähentynyt lainkaan, vaan niiden rinnalle on tuotu edellä mainitut elementit.
Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä ollaan asteen rakentavampia ja suhtaudutaan avoimesti EMU:n kehittämiseen. Sama pätee unionin omien varojen kysymykseen. Näissä asioissa vaikuttanee kaikkein eniten ”sinisen laahausankkurin” tippuminen pois hallituspohjasta. Edellisessä hallitusohjelmassa oli lisäksi kirjauksia kriittisestä suhtautumisesta Euroopan unioniin, jotka ovat nyt korvautuneet tavoitteella vahvasta EU:sta. Uusi hallitusohjelma on astetta integraatiomyönteisempi kuin edellinen, mikä siis selittynee pitkälti perussuomalaisten/sinisten poisjäännillä ministeripesteistä.
Silti EMU:a kehitetään perusteeltaan samalta pohjalta kuin Sipilän hallitus eli kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan. Kiintoisaa on nähdä, jatkaako Suomi tulevan hallituksen aikana pohjoisten EU-maiden Hansa-ryhmässä. Se kannatti oikealla tavalla tervettä taloudenpitoa, mutta lietsoi unionin sisäisiä jänniteitä perustuessaan blokkipolitiikkaan.
Vahvistettu kestävän kehityksen näkökulma näkyy myös talousasioissa esimerkiksi siten, että EU:n veronkierron vastaista taistelua aiotaan tukea aiempaa tanakammin. Kauppapolitiikassa pitäisi ottaa huomioon riittävässä määrin työntekijöiden oikeudet ja ympäristöasiat. EU esimerkiksi solmi äskettäin kauppasopimuksen Singaporen kanssa, vaikka maa ei ole allekirjoittanut kaikkia Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksia. Neuvottelut kauppasopimuksesta ovat menossa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka se on irtaantunut Pariisin ilmastosopimuksesta. Tuohon ”riittävässä määrin”-kohdan kriteereihin palattaneenkin piakkoin.
Rinteen hallituksen ohjelma tavoittelee EU:sta maailman parasta aluetta tutkimukselle ja koulutukselle. Syytä onkin, sillä brexitin toteutuessa maailman 20 parhaan korkeakoulun joukossa ei enää ole yhtään EU-maissa sijaitsevaa oppilaitosta ja jäsenmaissa lasketaan olevan 70 miljoonaa kansalaista, joilta puuttuvat perustaidotkin. Kiintoisa on hallitusohjelman viittaus EU:n superyliopiston perustamiseen, joka lanseerattiin Turun EU-foorumissa vuonna 2018 Antti Rinteen ja Petteri Orpon EU-väittelyssä. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt samankaltaisia ajatuksia.
On valitettavasti todettava, että uusikin hallitus jatkaa kakofonisella linjalla EU:n budjettikysymyksissä. Painopisteitä siinä ovat maatalous, aluepolitiikka ja tutkimus. Lisäksi kun kaikki kannattavat muutenkin koulutusohjelma Erasmuksen kasvattamista, painopisteinä on näin unionin budjetin kaikki isot lohkot. Todellista budjettipainopistettä ei siis ole tulevallakaan hallituksella.
Täsmennystä olisivat myös kaivanneet linjaukset, jotka koskevat siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon EU:n ministerineuvostossa. Uudesta hallitusohjelmasta ei tahdo saada selvää, missä asioissa tätä tuikitarpeellista uudistusta loppujen lopuksi toteutettaisiin. Ehdokkainahan ovat erityisesti ulkopolitiikka, EU:n toimivaltaan kuuluvat verotusasiat ja tietyt työelämän kysymykset. Kaikissa määräenemmistöpäätöksiin, kiitos.
Hallitusohjelmaluonnoksen Nato-jäsenyyttä koskeva kohta on jo ollut julkisen arvioinnin kohteena lähes vanhaan kremlologian tyyliin. Jos Rinteen hallituksen EU-linjauksista haluaa hakea vastaavaa kremlologista tulkintakohtaa ja spekuloida sillä, käy siihen kysymys EU-jäsenyyden merkityksestä. Sipilän hallitusohjelmassa korostettiin jäsenyyden kytkevän Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Asia tuotiin myös tiuhaan esiin nelisen vuotta sitten. Tätä mainintaa ei uudessa hallitusohjelmassa ole.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
