Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia pitää edistää – tulisivatko kunnat apuun?

Korkeakouluopintojen aikaiset harjoittelut, olivatpa ne pakollinen tai vapaavalintainen osa opintoja, ovat erinomainen tilaisuus opiskelijalle vahvistaa osaamistaan ja varmistua siitä, että opiskelee itselleen oikeaa alaa. Harjoitteluissa opiskelija voi soveltaa teoriassa opittua käytännön osaamiseksi ja oppia uusia taitoja.

18.3.2021

Elina Viitaniemi

Koronatilanne rajoituksineen on heikentänyt korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa harjoitteluita. Vuosi sitten lähdettiin purkamaan sovittujakin harjoittelusopimuksia ja monet harjoittelut peruuntuivat rajoitusten sekä etätyöhön siirtymisen takia. Myös taloudellinen laskusuhdanne on ajanut yrityksiä jättämään harjoitteluiden tarjoamisen tältä erää. Tilanne ei nytkään näytä hyvältä ja jatkuvat rajoitustoimet eivät luo myönteisempää kuvaa lähitulevaisuudelle. Toki osa korkeakouluopiskelijoiden harjoitteluista sopii itsenäisesti suoritettaviksi ja on tehtävissä myös etänä, mutta etenkin kasvatus- ja terveys- sekä hyvinvointialoilla ohjaaja on tarpeen harjoittelun tekemiseksi.

Harjoitteluja sisältyy isoon osaan korkeakouluopinnoista. Akavan opiskelijat kartoittaa harjoittelukäytäntöjä ja -kokemuksia harjoittelubarometrilla, joka on julkaistu viimeksi vuonna 2019. Yhteistyökumppanina oli Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. Harjoittelubarometrissa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä harjoittelusta sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Vastauksia saatiin lähes jokaisen korkeakoulun opiskelijoilta ja yhteensä noin 140 000 vastausta (ammattikorkeakouluopiskelijat 47 prosenttia ja yliopisto-opiskelijat 53 prosenttia). Harjoittelubarometriin vastanneista 65 prosenttia ilmoitti harjoittelun pakolliseksi osaksi opintojaan. Suurin osa vastanneista suoritti alempaa korkeakoulututkintoa, jolloin harjoittelun merkitys opinnoissa korostuu.

Harjoittelupaikoista on pulaa

Koronan jälkeiselle ajalle isoksi ongelmaksi on varmasti odotettavissa harjoittelusumia. Mitä useampi vuosikurssi joutuu lykkäämään harjoitteluitaan heikon tarjonnan ja koronatilanteen vuoksi, sitä useampi on seuraavalla kaudella tavoittelemassa samaa harjoittelupaikkaa. Mitä pidemmälle nykytilanteessa mennään, sitä huonommaksi tilanne menee. Tämä nousee ongelmaksi varsinkin alueilla, joissa kilpailu harjoittelupaikoista on jo ”normaalitilanteessa” kovaa. Uhkana on, että opiskelija voi joutua valitsemaan harjoittelupaikan pidemmän matkan päästä ja kustannukset matkustamisesta ovat opiskelijan omalla vastuulla. Joissain tapauksissa harjoittelupaikan puuttuminen voi johtaa opintojen pitkittymiseen tai jopa opintojen keskeytymiseen.

Harjoittelijat ovat huomisen työvoimaa

Harjoittelubarometrin vastaajista 37 prosenttia ilmoitti harjoittelupaikan löytyneen julkisyhteisöjen työnantajalta, eli valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta. Kuntavaalivuonna on ajankohtaista korostaa kuntien tärkeää asemaa harjoitteluita koskevien ongelmien ratkaisussa. On ensisijaisen tärkeää auttaa korkeakouluopiskelijoita suorittamaan harjoittelunsa, jotta opinnot eivät keskeydy harjoittelupaikan puuttuessa ja opiskelijat saadaan työmarkkinoille arvokasta kokemusta ja osaamista rikkaampina. Monelle harjoittelupaikka voi olla tuleva työnantaja valmistumisen jälkeen. Vastavuoroisesti korkeakouluharjoittelijat ovat hyvä rekrytointimahdollisuus työnantajille ja etenkin sote-aloilla tulevat työntekijät löytyvät harjoitteluiden avulla.

Lopuksi nostan esiin vielä kansainvälisten opiskelijoiden aseman koronatilanteessa ja harjoittelumarkkinoilla. Kansainväliset opiskelijat ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa harjoitteluissa, sillä usein kielimuurit ja verkostojen puute ovat ongelmana harjoittelupaikan etsimisessä. Jos Suomeen halutaan lisää työvoimaa, kansainväliset opiskelijat ovat avainasemassa. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelut edistäisivät heidän työllistymistään Suomen työmarkkinoille.

Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea opintojensa loppuun saattamiseen ja työelämään siirtymiseen. Opiskelijajärjestöjen yhteinen toive on, että kunnat astuvat esiin auttaakseen korkeakouluja keksimään ratkaisuja korkeakouluopiskelijoiden harjoitteluiden tukemiseksi ja toteuttamiseksi. Harjoittelun ohjauksen resurssit pitää varmistaa sekä korkeakouluissa että harjoittelupaikoissa.

Lisätietoja harjoitteluasioista saat tutustumalla harjoittelubarometriin ja harjoittelusuosituksiimme.

 

 

Lisätietoja:

Elina Viitaniemi

Akavan opiskelijoiden 1. varapuheenjohtaja

+358 45 649 2609