Suomi on tunnettu korkeatasoisesta koulutusjärjestelmästään, joka houkuttelee vuosittain tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Valitettavasti tie suomalaisille työmarkkinoille on liian monille heistä kivinen, ja liian usein heidän osaamisensa jää hyödyntämättä.
Yle uutisoi 25. helmikuuta 2025 artikkelissaan Kiitos Suomi, kun maksoit opintoni, ja näkemiin tapauksista, joissa ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa. Esimerkiksi Pezhman Baranin, jonka koulutukseen Suomi laittoi puoli miljoonaa euroa, ei ole saanut edes myyjän työtä paikallisesta kaupasta. Samassa artikkelissa pian valmistuva Claudia Lorca kertoo päättäneensä muuttaa pois Suomesta valmistumisensa jälkeen. Hänen päätökseensä vaikuttivat muun muassa vaikeudet työllistyä koulutustaan vastaavaan tehtävään sekä kokemus siitä, ettei suomalainen yhteiskunta ole täysin valmis monikulttuurisuuteen.
Yhteiskuntana panostamme paljon kansainvälisten opiskelijoiden koulutukseen, mutta emme riittävästi heidän integroimiseensa yhteiskuntaan. Tämä ei malli tue kasvua. Tilastot osoittavat, että vaikka yli puolet ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista työllistyy Suomeen opintojen jälkeen, osuus laskee ajan myötä. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta luku on pudonnut jo 44 prosenttiin. Parhaiten työllistyvät terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset opiskelijat: heistä 72 prosenttia on työllistynyt Suomeen kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kuitenkin hyvinvointialueiden leikkaukset ja irtisanomiset voivat heikentää myös heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Heikoimmin työllistyvät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kauppa-, hallinto- ja oikeustieteiden sekä maa- ja metsätalousalan opiskelijat: heistä vain 30 prosenttia on työllistynyt Suomeen kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
Väestön ikääntyessä tarvitsemme Suomeen kipeästi osaajia. Kansainväliset opiskelijat voisivat olla merkittävä osa ratkaisua. Tämä kuitenkin edellyttää, että Suomeen asettuminen on heille kiinnostava vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Heidän potentiaalinsa ei kuitenkaan realisoidu ilman selkeitä työllistymispolkuja ja toimivaa kotouttamista. Asenteet työnhaun yhteydessä, riittämätön suomen kielen taito ja vaikeus löytää harjoittelupaikkoja estävät työelämään pääsyn monilta kansainvälisiltä opiskelijoilta. On kohtuutonta, että opiskelijan valmistuminen voi viivästyä harjoittelupaikan puutteen vuoksi ja että työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen tyssää siihen, ettei suomen kieli ole vielä täydellisesti hallussa. Korkeakoulujen suomen kielen opetuksen tulee olla kattavaa ja laadukasta, jotta kielitaidon puute ei estä työllistymistä.
Viime vuosina maahanmuuttopolitiikka on ollut poukkoilevaa, ja nyt tarvitaan selkeitä ratkaisuja. Sekä kansainväliset opiskelijat että tutkinnon suorittaneet kohtaavat epävarmuutta oleskelulupakäytännöissä, mikä vaikeuttaa kotoutumista ja pitkän aikavälin suunnittelua. Ennen kaikkea tarvitaan laaja parlamentaarinen yhteiskuntasopimus maahanmuuttopolitiikasta. Yhteiskunnan pitkän aikavälin tavoitteen pitää olla selkeä ja johdonmukainen, jotta voimme rakentaa ennustettavaa ja houkuttelevaa ympäristöä kansainvälisille osaajille.
Elämme Suomessa osaamisesta, emmekä voi menestyä ilman kansainvälistä osaamista. Meidän pitää panostaa siihen, että jokainen täällä koulutettu kansainvälinen opiskelija kokee kuuluvansa tähän yhteiskuntaan opiskelijana, työntekijänä ja ihmisenä. Vain silloin voimme sanoa hyödyntävämme koulutukseen tehdyt panostukset ja rakentavamme kestävää tulevaisuutta.
Blogin kirjoittaja Anni Manninen on Akavan opiskelijoiden opiskelijaneuvoston jäsen. Hänen vastuualueenaan on kansainvälisyys.
Lisätietoja:
Anni Manninen
opiskeljaneuvoston jäsen
anni.manninen(at)akava.fi
