Kun olit lomalla

Suomen talous on jatkanut tukevassa nousussa, työmarkkinat ovat yllättäneet myönteisesti ja kuluttajahintojen nousu alkaa osoittaa virkoamisen merkkejä

31.7.2018

Heinäkuussa julkaistiin paljon kiinnostavia taloustilastoja. Jos olit lomalla, ainakin osa niistä saattoi jäädä sinulta huomaamatta tai saada huomiotasi vain niukasti. Ei hätää. Seuraavassa on lyhyt katsaus tärkeimpiin talouslukuihin.

Suomen talous on jatkanut vahvalla nousu-uralla. Kokonaistuotanto on trendin mukaan kasvanut viime kuukaudet hieman päälle 3 prosentin vauhtia vuodentakaisesta. Palvelualojen aktiviteetti on pysynyt laaja-alaisesti vahvana, vaikka liikevaihdon (nimellinen) kasvu onkin hidastunut hieman 5 prosentin tuntumaan.

Tiedot teollisuuden uusista tilauksista toukokuulta saattoivat säikäyttää monet, sillä tilausten arvo putosi peräti 35 prosenttia vuotta aiemmasta. Pudotus selittyy sillä, että vuosi sitten tilauskirjoihin tuli laivoja, mutta nyt ei. Toukokuun tilausten taso oli toukokuussa edellisten kuukausien kaltainen ja trendi näyttäisi olevan lievästi nouseva. Syytä isompaan huoleen ei siten toistaiseksi ole. Teollisuustuotanto on jatkanut runsaan 4 prosentin nousussa (tuotetun määrän trendi).

Tavaraviennin arvo oli toukokuussa runsaat 5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vertailukohta oli sen verran kova, että nousua ei tohtinut etukäteen odottaa. Pudotus oli silti pienoinen pettymys. Vienti on nykytasollaan jokseenkin samaa luokkaa kuin vuoden 2017 jälkipuoliskolla keskimäärin.

Vilkkaana jatkuvan rakentamisen nopein nousu näyttää olevan ohi. Liikevaihdon kasvu on hidastunut merkittävästi ja huhtikuussa sitä kertyi vain noin 3.5 prosenttia vuoden takaa. Lisäksi parannus tuli kokonaan hintojen noususta, kun taas volyymien nousu pysähtyi. Talonrakentamisessa luvut ovat hieman keskiarvoa paremmat, mutta sielläkin liikevaihdon kasvu on hidastunut ja hintojen nousu vauhdittunut selvästi. Jatkoa ajatellen merkittäviä ovat ennakolliset tiedot, joiden mukaan uusia rakennuslupia on myönnetty odotettua vähemmän.

Tukeva talouskasvu näkyy selvästi myös työmarkkinoilla, jotka ovat parantaneet menoaan selvästi kaikkia ennusteita vahvemmin. Työllisyysaste kohosi kesäkuussa 71.8 prosenttiin. Hallituksen tavoite on siis jo lähes saavutettu. Seuraava tavoite voisi olla 75 prosenttia.

Kausitasoitettu työttömyysaste painui 7.2 prosenttiin ja on nyt alimmillaan vuoden 2009 alun jälkeen. Kesäkuun luvut olivat niin hyvät, että myös edellisten kuukausien trendiluvut korjautuivat selvästi ennakkotietoja paremmiksi. Työllisiä oli kesäkuussa 99 000 enemmän ja työttömiä 57 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näihin lukuihin saattaa kätkeytyä jonkin verran satunnaista vaihtelua. Luotettavampi arvio muutoksista saadaan luultavasti trendilukujen avulla. Ne antavat vastaaviksi muutoksiksi 79 000 ja -37 000. Hyviä ovat nuokin luvut.

Valtaosa työllisyyden lisäyksestä on kokoaikaisia työpaikkoja. Pelot siitä, että aktiivimallin asettamat uudet vaatimukset työnhakijoille saastuttaisivat työllisyystilastot ja veisivät niiden luotettavuuden, ovat osoittautuneet ainakin toistaiseksi ylimitoitetuiksi. Hyvä työllisyyskehitys näkyy tietysti kansantalouden palkkasummassa, jonka nousu on viime kuukausina kiihtynyt vajaaseen 5 prosenttiin. Kun inflaatio on pysynyt matalana, kotitalouksien ostovoima on kohonnut suotuisasti.

Ostovoiman paraneminen on vauhdittanut yksityistä kulutusta. Esimerkiksi henkilöautojen ensirekisteröinneissä huhti-kesäkuu oli paras neljännes kuuteen vuoteen. Vähittäiskaupan liikevaihto on jatkanut noin 3 prosentin kasvu-uralla. Myyntimäärät ovat kohonneet hieman tätä vähemmän, sillä hinnat ovat kääntyneet nousuun usean vuoden laskun jälkeen. Hinnat ovat kohonneet pitkästä aikaa myös päivittäistavarakaupassa.

Kuluttajahintojen nousu on yleisemminkin hieman vauhdittunut ja se ylsi kesäkuussa 1.2 prosenttiin. Alkuvuosi mentiin pääosin alle prosentin lukemissa, joten prosentin paikkeilla pyörivät inflaatioennusteet alkavat vasta nyt tuntua mahdollisilta. Inflaatio on ollut pitkään hidasta, sillä kesäkuun kaltaisia yli prosentin lukemia ei ole nähty kovinkaan monena kuukautena viimeisen neljän vuoden aikana.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Lue lisää aiheesta