Luottamuksesta työeläkejärjestelmään – ja vähän muuhunkin

Kielitoimiston sanakirjan mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Suomi on perinteisesti ollut luottamukseen perustuva yhteiskunta. Luottamus ulottuu arkisista asioista, kuten siitä, että juna tulee silloin kun aikataulussa lukee, suurempiin kokonaisuuksiin kuten yhteiskunnallisiin instituutioihin.

15.6.2018

Eläketurvakeskuksen julkaisemasta eläkebarometrista käy ilmi, että 60 % suomalaisista luottaa työeläkejärjestelmään. Kun lukuja käy läpi tarkemmin, selviää että luottamuksen kivijalka ovat eläkeläiset, heistä 82 % pitää eläkejärjestelmää täysin tai osittain luotettavana. Työikäisillä, erityisesti 25-49-vuotiailla luottamus on heikompaa. Kun tarkastellaan epäluottamuksen määrää, skeptisin ryhmä on yrittäjät. Noin puolet yrittäjistä ei luota eläkejärjestelmään tai suhtautuu siihen jokseenkin epäillen.

Syitä siihen, miksi suomalaisten luottamuksen taso työeläkejärjestelmää kohtaan ei ole korkeampi, on varmasti monia. Yrittäjien keskuudessa työeläkejärjestelmän tarkoitusta saatetaan katsoa jossain määrin väärästä näkökulmasta. Monet yrittäjät mieltävät järjestelmän sijoitukseksi ja kokevat voivansa saada sijoittamalleen rahalle paremman tuoton muualta. Työeläkejärjestelmä ei kuitenkaan ole luonteeltaan sijoitus vaan vakuutus. Vakuutuksella ostetaan turvaa vahinkotapahtuman varalta ja jaetaan riskiä muiden vakuutettujen kesken.

Vakuutuksen tarkoitus ei ole se, että vakuutusmaksuina maksetut rahat saa korkoineen takaisin, vaan että korvauksen saa silloin kun tapahtuu vahinko. Jos vahinkoa ei tapahdu, maksut menevät yhteiseen pottiin, josta taas korvataan muiden vahinkotapahtumia. Työeläkevakuutuksella suojaudutaan työkyvyttömyyden, perheen huoltajan menetyksen ja vanhuuden toimeentulon varalta. Työeläkevakuutus on siis yhteisöllistä riskinjakoa.

Työeläkejärjestelmää on rakennettu vuosikymmenten ajan ja sen tasapainoa seurataan säännöllisesti. Suomen työeläkejärjestelmä on valittu säännöllisesti kansainvälisessä vertailussa maailman viiden parhaan eläkejärjestelmän joukkoon. Tällä hetkellä järjestelmä on varsin vakaa eikä merkittäviä uhkakuvia ole näkyvissä lähivuosikymmeninä. Tasapaino on saavutettu uudistamalla työeläkejärjestelmää säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa sekä varautumalla niin väestön ikääntymiseen kuin suhdannevaihteluihinkin. Viimeisin eläkeuudistus automatisoi osin uudistusprosessia ja jatkossa eläkejärjestelmä joustaa suomalaisten eliniän mukaan. Eläkeuudistuksia tarvitaan toki tulevaisuudessakin.

Eläkeuudistuksiin suhtaudutaan usein epäillen, erityisesti jos oletuksena on se, ettei uudistus tule olemaan positiivinen. Muutos ei kuitenkaan aina ole uhka, esimerkiksi positiivisella talouskehityksellä on positiivisia vaikutuksia myös työeläkejärjestelmään. Uhkakuvat saavat mediassa runsaasti näkyvyyttä ja epäilevän Tuomaan ääni saattaa kuulua vahvempana kuin työeläkejärjestelmää edustavan byrokraatin.

Mikä siis ratkaisuksi? Pitäisikö työeläkeväen jalkautua sankoin joukoin kertomaan eläkejärjestelmän ilosanomaa? Vai onko niin, että mitä enemmän vakuutellaan kaiken olevan hyvin, sitä enemmän epäilyksiä herää? Usein sanotaan, että luottamus ansaitaan. Siihen eläkebarometrin tuloksetkin viittaavat – luottamus kohenee viimeistään siinä vaiheessa, kun järjestelmän hedelmistä pääsee nauttimaan.

Lisätietoja:

Katri Ojala

Katri Ojala

johtava asiantuntija

+358505938205

Lue lisää aiheesta