Ahtela on Akavalle tuttu selvityshenkilö, sillä hän on tuottanut myös Akava Worksille selvityksiä. Tuorein niistä julkaistiin tammikuussa aiheenaan Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – mitä voisimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä. Myös hallintoedustus oli tässä selvityksessä esillä.
Hallintoedustus tarkoittaa sitä, että työntekijöillä on oma edustajansa yrityksen hallinnossa. Hän voi osallistua yrityksen taloutta, liiketoimintaa ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn yritysten hallintoelimissä. Työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon voi merkittävästi parantaa työpaikkojen hyvinvointia, tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä.
Avoimuus ja parempi vuoropuhelu
Hallintoedustus mahdollistaa avoimemman keskustelun yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Kun päätöksiä tehdään ja asioita käsitellään yhdessä jo päätöksentekovaiheessa, työntekijät saavat paremman ymmärryksen yrityksen linjauksista. Työntekijöiden osallistuminen auttaa lisäämään johdon päätöksenteon tietopohjaa ja tuo siihen uusia näkökulmia.
Parempi työhyvinvointi ja pidemmät työurat
Työhyvinvointi on keskeinen asia, jota hallintoedustus voi parantaa. Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, työtyytyväisyys lisääntyy. Tämä voi johtaa parempaan työilmapiiriin, pidempiin työuriin ja vähäisempään henkilöstön vaihtuvuuteen. Lisäksi, kun työntekijöiden osaaminen ja koulutustarpeet tunnistetaan paremmin, voidaan parantaa työn organisointia ja laatua, mikä puolestaan hyödyttää yritystä pitkällä aikavälillä.
Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen
Korostamme Akavassa, että hyvin toimiva hallintoedustusjärjestelmä lisää yritysten tuottavuutta, muutosvalmiutta ja innovaatioita. Tämä näkyy yritysten parempana kilpailukykynä ja tehokkuutena. Kun työntekijät ovat tiiviimmin mukana yrityksen toiminnassa, he voivat tuoda esiin uusia ideoita ja näkemyksiä, jotka voivat olla ratkaisevia yrityksen menestykselle. Samalla henkilöstön sitoutuminen yritykseen kasvaa, mikä voi vähentää vaihtuvuutta.
Hallintoedustuksen laajentaminen
Nykyinen hallintoedustusjärjestelmä koskee vain yrityksiä, joissa on vähintään 150 työntekijää, mutta ehdotamme että soveltamisraja lasketaan 50 työntekijään. Muissa Pohjoismaissa vastaavat rajat ovat huomattavasti matalammat – Ruotsissa 25, Norjassa 30 ja Tanskassa 35 työntekijää. Näin ollen Suomen tulisi seurata esimerkkiä ja laajentaa hallintoedustusta pienempiin yrityksiin sekä kolmannen sektorin toimijoihin, kuten yhdistyksiin ja säätiöihin.
Hallintoedustuksen laajentaminen on mielestämme panostus sekä työntekijöiden hyvinvointiin että yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Kun työntekijöiden edustaja saa paikan yrityksen hallituksessa, hallintoneuvostossa tai muussa päätöksentekoelimessä, yrityksellä on paremmat mahdollisuudet hyödyntää henkilöstön asiantuntemusta ja varmistaa, että päätökset ovat kestäviä ja hyvin perusteltuja. Tämä luo vahvempaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta työntekijöiden ja johdon välille, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia.
Lisätietoja:
