Euroopan unioni on Suomen koulutuksen kansainvälistymiselle korvaamaton. EU:n Erasmus+-ohjelmalla rahoitetaan noin 50 prosenttia Suomen korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Aikuis- ja yleissivistävässä koulutuksessa neljännes asiantuntijoista kertoo, että ilman Erasmus+-ohjelmaa organisaatiossa ei olisi käytännössä lainkaan kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta.
Vuoden alusta alkaneella uudella ohjelmakaudella vuosille 2021–2027 Erasmus+ -ohjelman kokonaisrahoitus lähes kaksinkertaistuu 14,7 miljardista 26,5 miljardiin euroon. Rahoituslisäys on laajasti toivottu ja tukee tavoitteita EU:n osaamiseen perustuvasta talouskasvusta ja kilpailukyvystä.
Koronan takia monet koulutuksenjärjestäjät ovat kohdanneet yllättäviä pulmia ja on jouduttu miettimään, miten toteuttaa tärkeitä kansainvälistymisjaksoja tilanteessa, jossa kaikenlainen liikkuvuus on romahtanut. Osassa korkeakoulututkintoja on jo nyt pakollinen kansainvälistymisjakso, ja on selvää, että ohjelmakauden rahoituslisäykset edellyttävät entistä useamman lähtemistä ulkomaille. Oma kysymyksensä on lisäksi tutkijoiden liikkuvuus, sillä esimerkiksi tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan uralla liikkuvuusedellytys on rahoituksen saamisen ehto.
Pulmien ratkaisemiseksi Opetushallituksen toimeenpanemissa ohjelmissa on pyritty joustaviin ja luoviin ratkaisuihin sekä kansainvälisten vaihtojen että muiden yhteistyöhankkeiden kohdalla. Monet korkeakoulut ovat mahdollistaneet monia fyysistä ja virtuaalista liikkuvuutta yhdistäviä malleja. Käynnissä olevien hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on ollut mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Vaihtoehtona on myös pidetty hankekausien pidentämistä, jotta suunniteltu toiminta saadaan toteutettua.
Tehtyjen toimenpiteiden lisäksi on suunniteltu, että kaikkein suurimmat rahoituslisäykset kohdistettaisiin vasta kaikkein akuuteimman epidemiavaiheen päätyttyä rahoituskauden loppupuolelle. Tämän ohella olisi tärkeää miettiä, voisiko liikkuvuusjaksojen pituuksiin saada lisää vaihtelua. Koronan vaikutusten mahdollisesti pitkittyessä ja kansainvälisen liikkuvuuden laahatessa tavoitelluista määristä on perusteltua olla huolissaan siitä, miten innostaa ja tukea suomalaisia lähtöön ulkomaille hieman kauempana tulevaisuudessa. Mitä kansainvälinen liikkuvuus on koronan jälkeisenä aikana?
EUROSTUDENT-aineiston perusteella ulkomaanjaksolle osoitetun taloudellisen tuen merkitys on opiskelijoille suuri. Rahallisen tuen rinnalla on tärkeää korostaa opiskelijavaihtojen hyötyjä paitsi nykyisten opintojen myös tulevan työuran kannalta. Samaan aikaan on pohdittava, miten kansainvälistymisjaksojen kohderyhmiä saadaan laajennettua kattamaan entistä paremmin muun muassa aikuisopiskelijat, perheelliset ja muut liikkuvuusjaksoilla tähän asti aliedustetut ryhmät.
Terveysturvallisuuden pitää luonnollisesti olla ensisijainen periaate kaikilla kansainvälistymisjaksoilla. Tarvitaan enemmän kansallista ja kansainvälistä keskustelua siitä, mitkä ovat hyviä uusia käytäntöjä liikkuvuudessa ja miten liikkuvuutta voitaisiin ylläpitää ja jopa lisätä. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan opiskelijat, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden henkilöstö ja päättäjät.
Lisätietoja
Suomen arviointiraportti Erasmus+-ohjelmasta
Mid-term evaluation of Erasmus+ programme 2014–2020 Finland
Eurostudent VII – Opiskelijatutkimus 2019
Lisätietoja:
